Sianlihan MRSA:sta ei vaaraa kuluttajille Suomessa

7.5.2018 10:07

Suomessa vähittäismyynnissä olevassa tuoreessa sianlihassa on MRSA-bakteeria vain satunnaisesti. Vuoden 2017 lopulla päättyneessä seurannassa MRSA:ta löytyi kuudesta prosentista tutkittuja lihanäytteitä. MRSA:n ei tiedetä Suomessa tarttuneen ihmiseen sianlihan välityksellä. Lihan oikealla käsittelyllä voidaan estää bakteerien, kuten MRSA:n, tarttuminen ihmiseen.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa on tutkittu vuosina 2016 - 2017 monelle antibiootille vastustuskykyisen Staphylococcus aureus -bakteerin (MRSA) esiintymistä sianlihassa ja teuraaksi menevissä sioissa. Sikatuotannossa MRSA on yleistynyt, mutta bakteerit päätyvät harvoin vähittäismyynnissä olevaan sianlihaan.

"Sianlihan MRSA ei ole erityinen riski kuluttajalle Suomessa. Tutkimustulokset vahvistavat, että hyvä teurastamohygienia ehkäisee MRSA:n kulkeutumista sianlihaan. Koska MRSA voi tarttua ihmiseen lähinnä kontaktitartuntana, on hyvä käsi- ja keittiöhygienia erityisen tärkeää lihaa käsiteltäessä. Sianliha pitää myös kypsentää kunnolla. Näillä keinoilla estetään sekä MRSA:n että muiden lihassa mahdollisesti olevien bakteerien tarttuminen", painottaa elintarviketurvallisuusosaston johtaja, ELT Leena Räsänen Evirasta.

Sianlihan seurannassa MRSA:ta löytyi kuudesta prosentista tutkittuja lihanäytteitä. Näytteitä oli 220 ja ne otettiin vähittäiskaupassa myynnissä olleesta tuoreesta, maustamattomasta sianlihasta, josta valtaosa oli kotimaista alkuperää. Vuonna 2015 toteutetussa seurannassa MRSA:ta todettiin Suomessa kolmessa prosentissa tutkituista näytteistä.

MRSA yleistynyt sikatuotannossa

Vuoden 2017 lopulla päättyneen seurannan aikana selvitettiin myös mahdollista muutosta edellisen, vuosina 2009–2010 toteutetun seurannan tuloksiin, jolloin tutkittiin teuraaksi meneviä sikoja. Tuolloin MRSA-bakteeria todettiin noin neljänneksessä tutkittuja teuraseriä. Vuosina 2016 - 2017 tutkittuja teuraseriä oli 61, joista kustakin otettiin näytteet viidestä siasta.

Tutkituista teuraseristä 77 prosentissa oli MRSA-bakteeria. Tulos on samaa luokkaa kuin muualla Euroopassa. MRSA-bakteerin yleistyminen teurassioissa on kansainvälinen ilmiö, joka on yhdistetty muun muassa antibioottien käyttöön. Kaikki todetut kannat ovat erityisesti sikoihin sopeutunutta, niin kutsuttua sika-MRSA -tyyppiä. Sika-MRSA:ta on vaikea hävittää, ja myös keinot sen leviämisen estämiseksi ovat vähissä: se on sopeutunut sikoihin hyvin ja leviää helposti eläimestä toiseen ja tilalta toiselle joko eläinten siirron myötä tai ihmisten mukana.

Tällä hetkellä suurin vaara sika-MRSA:n tarttumisesta ihmisiin on sikojen parissa työskentelevillä. Sikojen kanssa työskentelevien ihmisten suojautumista MRSA:lta selvitetään vuonna 2016 alkaneessa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa, jossa ovat mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Evira.

"Hygieeninen työskentely suojaa niin työntekijää kuin sikojakin MRSA-tartunnalta. Tilojen ja sikaketjun hyvällä tautisuojauksella taas voidaan yrittää hallita ja estää MRSA-tartuntojen leviämistä. Suomen zoonoosistrategian päivittäminen on käynnistymässä, ja osana sitä mietitään yhdessä elinkeinon kanssa toimia antibioottiresistenssin hallitsemiseksi", toteaa mikrobiologian tutkimusyksikön johtaja, ELT Anna-Liisa Myllyniemi Evirasta.

MRSA tarkoittaa monelle antibiootille vastustuskykyistä eli resistenttiä Staphylococcus aureus -bakteeria, jota voi esiintyä ihmisen iholla ja nenän limakalvolla. Terveitä ihmisiä ja eläimiä se ei yleensä sairastuta, mutta voi kuitenkin aiheuttaa tulehduksia esimerkiksi rikkoutuneella ihoalueella tai leikkaushaavoissa.

Yleisimmät mikrobilääkkeet eivät tehoa MRSA-bakteeriin, joten sen aiheuttamien infektioiden hoito on tavallista vaikeampaa. MRSA-tartunnan saanut oireeton ihminen tai eläin voi myös väliaikaisesti toimia MRSA-bakteerin kantajana. Vaikka sioilla esiintyvien MRSA-tyyppien suhteellinen osuus ihmisten MRSA-tartunnoissa on noussut, se on edelleen hyvin pieni.

Lue lisää:
MRSA-bakteerin esiintymisestä eläimissä ja elintarvikkeissa, Zoonoosikeskus
Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSAn arvio MRSA:n tarttumisesta ihmiseen eläinten ja elintarvikkeiden välityksellä
Usein kysyttyä MRSA:sta, Evira
MRSA ihmisillä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätietoja:
osastonjohtaja Leena Räsänen, Evira, p. 050 388 6518
mikrobiologian tutkimusyksikön johtaja Anna-Liisa Myllyniemi, Evira, p. 0400 287 398

 

Aihealueet: