Sianrehujen salmonellavalvonta kustannustensa arvoista

8.3.2018 07:25

Salmonella on edelleen harvinainen löydös suomalaisilla sikatiloilla ja sikojen ruokintaan käytettävissä rehuissa. Arviolta vähemmän kuin kolmen teurassian tuhannesta arvioidaan kantavan salmonellaa elimistössään. Rehu-, sika- ja sianlihaperäisten salmonellatartuntojen torjumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi vuosikymmeniä tehdyt toimenpiteet ovat kannattavia. Tiedot ilmenevät Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemästä sianrehujen salmonellariskiä sekä salmonellavalvontaohjelman kustannuksia ja hyötyjä käsittelevästä tutkimuksesta.

Rehut ja niiden laatu ovat merkittävä tekijä elintarvikeketjussa. Tulokset osoittavat, että riskinhallintatoimenpiteet rehu- ja sianlihatuotantoketjussa vaikuttavat salmonellan esiintymiseen kuluttajatasolle asti. Sianrehujen salmonellavalvonta ja siihen liittyvät salmonellan leviämistä ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat kustannustehokkaita ja tuottavat yhteiskunnalle hyötyä.

"Tutkimus on Suomessa ensimmäinen, joka käsittelee salmonellan riskinarviointia ja salmonellahallinnan kustannustehokkuutta jo rehuaineiden maahantuonnista ja rehunvalmistuksesta lähtien. Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa käytäntöön etenkin arvioitaessa nykyisten salmonellaan liittyvien valvontakäytäntöjen toimivuutta ja muutostarpeita sekä muutosten mahdollisia seurauksia", sanoo riskinarvioinnin tutkimusyksikönjohtaja, professori Pirkko Tuominen Evirasta.

Sikojen tuotantoketju tutkittiin laajasti

Selvitys kattoi rehuraaka-aineiden hankinnan, rehun valmistuksen ja käsittelyn, sikojen ruokinnan sekä sianlihan tuotannon. Salmonellan esiintyvyys sianrehun valmistusketjussa ja sioissa arvioitiin tilastollisten mallien sarjalla.

"Mallilla salmonellan esiintyvyys sianrehuissa ja rehuaineissa arvioitiin enimmiltäänkin alle kahdeksi prosentiksi. Arviossa on myös mukana yleinen valkuaisen lähde soijarouhe. Sioissa salmonellan esiintyvyys oli keskimäärin 0,25 prosenttia ja alitti siten selvästi Suomessa tavoitellun yhden prosentin enimmäismäärän, vaikka arvio sisälsi myös havaitsemattomat tartunnat", sanoo tutkimusprofessori, dosentti Jukka Ranta Evirasta.

Sikojen salmonellatartunnan lähteitä arvioitiin myös sioista ja luonnoneläimistä eristettyjen salmonellakantojen tyypitystietojen avulla. Rehun arvioitiin selittävän lihasikojen salmonellatartunnoista keskimäärin noin kolmanneksen. Tarkkaa arviota ei kuitenkaan voida saada, koska muiden tartuntalähteiden osuuteen liittyy paljon epävarmuutta ja koska tartunnat ovat harvinaisia.

Salmonellan torjunta taloudellisesti kannattavaa

Salmonellavalvonnan kustannus-hyötyanalyysissä huomioitiin sekä salmonellaa ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kustannukset, että salmonellalöydösten aiheuttamat kustannukset vuoden 2013 tietojen perusteella. Nykyisen salmonellavalvonnan kustannuksia verrattiin vaihtoehtoon, jossa salmonellavalvonta ja ennaltaehkäisy olisivat nykytilannetta vähäisempää eikä ryhdyttäisi toimenpiteisiin, vaikka rehuissa havaittaisiin salmonellaa. Tällöin myös salmonellatapausten määrät eläimissä ja ihmisissä kasvaisivat. Rehujen tuonnissa, rehunvalmistuksessa ja sikatiloilla aiheutuvien ennaltaehkäisevien kustannusten arvioitiin olevan tällöin yhteensä 1,8 - 3,0 miljoonaa euroa vuodessa.

"Nykytilanteessa salmonellavalvonnan, ennaltaehkäisyn ja salmonellalla saastuneen rehun ja siitä seuraavien saneeraustoimenpiteiden sekä ihmisten sairastumisen kustannukset olivat yhteensä noin 4,1 - 5,4 miljoonaa euroa vuodessa. Vaihtoehtoisessa tilanteessa, jossa rehun salmonellaa ei valvottaisi, esiintyvyys rehuissa olisi korkeampi ja sitä myötä sikojen salmonellatartuntojen määrä lisääntyisi jopa 12 prosenttiin. Kustannukset puolestaan voisivat olla jopa seitsemänkertaiset, keskimäärin noin 34 miljoonaa euroa vuodessa", toteaa tutkimusprofessori, dosentti Jarkko Niemi Lukesta.

Salmonella vakavimpia elintarvikkeista saatavia tauteja Suomessa

Tutkimuksessa kehitetyn mallin avulla arvioitiin, kuinka suuri osuus ihmisten Suomessa saaduista salmonellatartunnoista on alun perin sikojen rehuista peräisin.

Arvion perusteella noin viisi prosenttia suomalaisten kotimaassa saamista 300 - 400 vuosittaisesta salmonellatartunnasta olisi selitettävissä sikojen rehuilla. Arvio perustuu osin salmonellatartunnan saaneista potilaista eristettyjen salmonellabakteereiden tyyppeihin.

Kaiken kaikkiaan Suomessa rekisteröidään vuosittain kaksi tuhatta ihmissalmonellatartuntaa. Ihmisten salmonellatartunnoista Suomessa aiheutuvia kustannuksia laskettaessa otettiin huomioon akuutista sairastumisesta johtuvien kulujen lisäksi myös jälkitaudit.

Raportissa Eviran riskinarvioinnin tutkimusyksikkö tarkasteli rehujen todennäköisyyttä levittää Suomessa salmonellatartuntaa sikoihin sekä nykyisen valvontaohjelman vaatimusten vaikutusta salmonellatartuntojen yleisyyteen. Luke puolestaan tarkasteli salmonellavalvonnan aiheuttamia kustannuksia rehualan toimijoille sekä valvonnan tuomia hyötyjä alentuneina taudin hävitys- ja sairauskustannuksina.

Yksityiskohtaisempaa tietoa salmonellavalvonnan arviosta saa tutkimusraportista, tiivistelmä suomeksi.

Risk assessment and cost–benefit analysis of Salmonella in feed and animal production

Tutustu myös vertaisarvioituihin tieteellisiin julkaisuihin:

Välttilä, V., Ranta, J., Rönnqvist, M., Tuominen, P.
Bayesian model for tracing Salmonella contamination in the pig feed chain. Food Microbiology 2017.

Rönnqvist, M., Välttilä, V., Ranta, J., Tuominen, P.
Salmonella risk to consumers via pork is related to the Salmonella prevalence in pig feed. Food Microbiology 2017 .

Lue lisää salmonellasta (THL) 

Lisätietoja:

EVIRA:
tutkimusprofessori Jukka Ranta, riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, p. 040 489 3374
yksikönjohtaja Pirkko Tuominen, riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, p. 0400 211 624

Luke:
tutkimusprofessori Jarkko Niemi, biotalous ja ympäristö, p. 0295326392

 

Aihealueet: