Suomalaisessa broilerissa EU-maista vähiten ESBL-bakteereita

6.3.2018 08:41

Suomalaisissa broilereissa ja broilerinlihassa todettiin antibiooteille vastustuskykyisiä ESBL-bakteereja vähiten EU-maista vuonna 2016. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn ja Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen ECDC:n julkaiseman raportin mukaan eläimistä ihmisiin tarttuvissa bakteereissa antibioottiresistenssi oli vuonna 2016 edelleen yleistä.

EFSAn ja ECDC:n vuosittain julkaistavassa raportissa on mukana ihmisistä, eläimistä ja elintarvikkeista eristettyjen bakteerien resistenssitietoja. Eläimistä ja elintarvikkeista eristettyjen bakteerien seuranta kohdistui vuonna 2016 erityisesti siipikarjaan ja siipikarjan lihaan.

ESBL-bakteerien esiintyvyys vaihteli merkittävästi eri maiden välillä

Siipikarjaparvissa esiintyvien ESBL*- ja sen kaltaisten, AmpC-entsyymiä tuottavien E. coli -bakteerien esiintyvyys vaihteli merkittävästi EU-maiden välillä. Keskimäärin niitä todettiin 47 prosentissa broilerin ja 57 prosentissa broilerinlihan näytteistä. Vastaavat luvut olivat Suomessa alhaisemmat: 14 ja 22 prosenttia. Useimmissa EU-maissa varsinaisia eli klassisia ESBL-bakteereita todettiin enemmän kuin AmpC-bakteereita. Suomessa varsinaisia ESBL-bakteereja todettiin EU-maista vähiten: broilereissa neljässä ja broilerinlihassa viidessä prosentissa näytteistä.

Vuonna 2016 ESBL-bakteereiden esiintymistä tutkittiin kaikissa maissa samalla menetelmällä. Seurannan yhteydessä kahdesta jäsenmaasta, Romaniasta ja Kyproksesta, löydettiin erityisen vastustuskykyinen karbapeneemeille resistentti Escherichia coli -bakteeri. Löydös on huolestuttava, koska karbapeneemeja käytetään vakavien infektioiden hoidossa ihmisillä, eikä niiden käyttö eläimille ole sallittua.

Kolistiiniresistenssi alhaisella tasolla

Vuonna 2016 kolistiiniresistenssiä todettiin EU:ssa vain vähäisessä määrin eli kahdella prosentilla siipikarjan salmonelloista ja E. coli -bakteereista. Suomessa niitä ei todettu.

Kolistiini on antibiootti, jota pidetään viimeisenä vaihtoehtona tiettyjen moniresistenttien bakteerien aiheuttamien infektioiden hoidossa ihmisillä. Vuodesta 2015 useassa maassa on löydetty kolistiiniresistenssigeenejä, jotka siirtyvät bakteerien välillä. Niiden nopea leviäminen aiheuttaa huolta maailmalla. Toisin kuin monissa muissa EU-maissa, Suomessa ei käytetä kolistiinia eläinlääkinnässä.

Broilereista eristettyjen kampylobakteerien resistenssi on Suomessa edelleen pysynyt alhaisena verrattuna EU-maiden keskiarvoon. Myös terveiltä eläimiltä eristettyjen indikaattoribakteerien resistenssitasot olivat Suomessa matalat. Indikaattoribakteerit eivät yleensä aiheuta tautia eläimille tai ihmisille. Niiden resistenssiä kuitenkin seurataan, koska se kuvaa maan tasolla antibioottien käyttöä. Lisäksi ne voivat siirtyä eläimistä ihmisiin ja toimia resistenssitekijöiden varastona tautia aiheuttaville bakteereille.

*ESBL (Extended Spectrum Beta Lactamase) - entsyymit pilkkovat tehokkaasti eräitä yleisimmin käytettyjä antibiootteja, kuten ns. kolmannen polven kefalosporiineja sekä yleensä myös penisilliinejä ja ensimmäisen ja toisen polven kefalosporiineja.

Lue lisää:

EFSAn lehdistötiedote (englanniksi) 

EFSA-ECDC2016 -raporttikokonaisuudessaan (englanniksi) 

Lisätietoa karbapeneemiresistenssistä (THL) 

Usein kysyttyä ESBL:stä (Evira)

Mikä on ESBL? (THL)

Lisätietoja:
mikrobiologian tutkimusyksikön johtaja, professori Anna-Liisa Myllyniemi, p. 0400 287 398
erikoistutkija Suvi Nykäsenoja, p. 040 489 3447

Aihealueet: