Virukset taistossa kalan bakteeritauteja vastaan

22.3.2018 08:14

Bakteereita tartuttavat virukset eli bakteriofaagit ovat maailman runsaslukuisin eliöryhmä. Faageilla on tärkeä rooli bakteerikantojen säätelijöinä kaikissa ympäristöissä. Sen vuoksi niiden käyttö tautia aiheuttavien bakteerien torjumiseksi on luonnollinen ja ekologisesti kestävä vaihtoehto. Tämä tutkijoiden tuntema asia nousee esille Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran järjestämässä vuotuisessa Kalaterveyspäivässä. Kalanviljelyssä tarttuvien kalatautien riskinhallintaan on myös alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Sen vuoksi vesiviljelytoimijalta edellytetään muun muassa toimivaa omavalvontajärjestelmää.

Antibioottiresistenssi on maailmanlaajuisesti kasvava ongelma. Siksi kalanviljelyssä on herännyt kiinnostus bakteereita tuhoaviin viruksiin.

"Bakteriofaagit ovat luonnostaan eri ympäristöissä esiintyviä viruksia, jotka hyökkäävät ainoastaan bakteereiden kimppuun ja tuhoavat ne. Näin ne toimivat myös kalankasvattamoissa ja ovat vaarattomia ihmisille ja kaloille", sanoo tutkijatohtori Krister Sundell Åbo Akademista.

Faagit uuden eläintautilääkkeen pohjana

Flavobakteerien torjunta on ensisijaisen tärkeää kalanviljelyssä. Luonnossa esiintyvien bakteriofaagien käyttö tartuntojen taltuttamisessa on yksi lupaavimmista keinoista taistelussa flavobakteereja vastaan kalankasvatuslaitoksissa ja kalanpoikashautomoissa.

Itämeren maiden yhteisessä Bonus Flavophage -tutkimusprojektissa on päämääränä kehittää faageja sisältävää kalarehua, jota voitaisiin hyödyntää kalankasvatuslaitoksissa flavobakteeri-infektioiden taltuttamiseen.

Lopputuotteen turvallisuus varmistetaan, etteivät käytettävät faagit lisää bakteerien taudinaiheuttamiskykyä, antibioottiresistenssiä tai muita haitallisia ominaisuuksia.

"Flavophage-hankkeen lisäksi on tarkoitus kehittää biomateriaaliteknologiaa, jossa faagit voitaisiin lisätä altaisiin jo ennen infektioiden alkamista torjumaan ensimmäisiä veden mukana kulkeutuvia taudinaiheuttajia. Bakteereita vastaan olisi myös mahdollista käyttää pelkkiä faagien osia, jotka tuhoavat bakteerien soluseinää", sanoo akatemiatutkija Lotta-Riina Sundberg Jyväskylän yliopistosta.

Riskienhallinta säädöksillä pakolliseksi

Uudistetun eläintautilain vaikutusta on, että kalankasvattajien on tehtävä kirjallinen omavalvontakuvaus sekä eläintautien torjunnasta että alkutuotannon hygieniasta.

"Tärkeää onkin miettiä, miten edistetään kalojen terveyttä ennalta ehkäisevällä työllä ja toimenpiteillä sekä miten dokumentoidaan laitoksen arkipäivän terveysseuranta. Tätä helpottamaan on Kalankasvattajaliitto toteuttamassa kattavaa kaksikielistä verkko- ja paperiopasta omavalvonnan kuvauksesta kalaviljelylaitoksilla", sanoo koordinaattori Mari Virtanen Suomen Kalankasvattajaliitto ry:stä.

Tutkimuksen, valvonnan ja kala-alan toimijoiden yhteistyö tärkeää

Kalanviljelijän ja eläintautiviranomaisen sujuva yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää, jotta merkittävä valtion varoin vastustettava kalatauti saadaan mahdollisimman nopeasti hävitettyä ja myös taloudelliset tappiot voidaan minimoida. Valppaus ja aktiivisuus sekä yhteistyö viranomaisten kanssa ovat tärkeitä myös tautien ehkäisyssä.

"Kun helposti leviävä kalatauti on varmistunut, pyritään yhdessä selvittämään mahdollisimman nopeasti, mistä tartunta on voinut tulla pitopaikkaan ja minne tartunta on voinut levitä edelleen sekä hävittämään tartunta", sanoo ylitarkastaja Hanna Lounela Evirasta.

Kalatautitutkimuksessa ja sitä myöten tautitapausselvityksen onnistumiselle on laaja yhteistyö olennaista.

Suomen Kalankasvattajaliiton aloitteesta on alkamassa yhteistutkimus, johon osallistuu tutkijoita Evirasta, Luonnonvarakeskuksesta, Jyväskylän yliopistosta ja Åbo Akademista.

"Tarkoituksena on etsiä keinoja ratkaista Suomen olosuhteissa esiintyvä vesihomeongelma. Selvityksen onnistumiselle on tärkeää hyvä yhteistyö kalankasvattajien kanssa, sillä vesihomeongelmaa on tutkittu maailmallakin vuosikymmenten ajan eikä vieläkään ole yksiselitteistä, mikä taudin lopulta aiheuttaa", sanoo jaostopäällikkö, ELT Satu Viljamaa-Dirks Evirasta.

Viljellyn kalan terveys pääosin hyvä

Vuoden 2017 viileä ja runsasvetinen kesä edesauttoi hyvää kalaterveyttä. Etenkin bakteeritauteja oli kalanviljelylaitoksilla vähän. Maltillinen kalatautitilanne puolestaan näkyi rehuun sekoitettujen antibioottien ja valmiina maahan tuotujen antibioottirehujen käyttömäärissä, jotka olivat jopa historiallisen alhaisia.

Alkutalvesta Suomen ensimmäiset IHN-viruseristykset

Kalatautitilanteessa tuli merkittävä muutos vuoden 2017 lopulla, jolloin säännöllisen kalatautiseurannan näytteissä todettiin tarttuvaa, vertamuodostavan kudoksen kuoliotautia eli IHN-tautia. Taudin alkuperän ja levinneisyyden selvityksissä on tähän mennessä löydetty tartuntaa yhteensä kuudesta pitopaikasta.

"Tartunnan saaneet kalat on lopetettu ja tartuntapaikkojen läheisyyteen on perustettu rajoitusvyöhykkeet. Taudille alttiiden, tautia välittävien elävien vesiviljelyeläinten tai niiden sukusolujen kuljettaminen rajoitusvyöhykkeellä, rajoitusvyöhykkeelle tai rajoitusvyöhykkeeltä on toistaiseksi kielletty", sanoo ylitarkastaja Hanna Kuukka-Anttila Evirasta.

Kala-alan tutkijat, valvojat ja toimijat kokoontuvat Kalaterveyspäivässä Helsingissä 22.3.2018.

Lue lisää:

Bonus flavophage -tutkimusprojekti 
Lisätietoja projektista dosentti Tom Wiklund, Åbo Akademi, tom.wiklund@aboakademi.fi

Eviran kalatautitutkimukset 

Suomen Kalankasvattaja liitto ry 

Lisätietoja:
tutkija Anna Maria Eriksson-Kallio, Evira, p. 050 439 2788

 

Aihealueet: