Metsänjalostuksen tulokset siirtyvät hyvin taimituotantoon – tarkastelussa mänty ja kuusi

4.7.2017

Kokonaisuutena tarkastellen siemenviljelyssiemenen käyttöä kuvaavat tilastot antavat myönteisen kuvan metsänjalostuksen vaikutuksesta metsänviljelyyn. Etelä-Suomessa, maan tärkeimmällä puuntuotantoalueella, kaikista havupuiden taimitarhakylvöistä jalostetulla siemenellä tehdään tällä hetkellä 76 prosenttia – ja männyllä täydet sata prosenttia.

Metsäpuiden taimia tuotetaan paljon

Eviran tilastojen mukaan metsätaimitarhoilla on tuotettu viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 150 miljoonaa havupuiden tainta vuodessa. Jokaista suomalaista kohti istutetaan 27 kotimaassa tuotettua tainta vuodessa. Taimimäärä riittää yli 80 tuhannen hehtaarin suuruisen alan uudistamiseen. Jalostetulla aineistolla voidaan lisätä puuntuotosta 10 - 25 prosenttia. Vaikutukset puuntuotannon lisäykseen ovat suuret – koko maan tasolla odotetaan miljoonien kuutiometrien lisäkasvua vuodessa. Myös vaikutukset metsätalouden kannattavuuteen yksittäisillä tiloilla ovat merkittävät.

Taimien tuottamiseen tarvittiin vuonna 2016 männyn ja kuusen siemeniä yhteensä 1 333 kiloa, josta 934 kiloa eli 70 prosenttia oli kerätty siemenviljelyksiltä. Kuusen siemenviljelyssiementä kylvettiin 596 kiloa ja männyn 338 kiloa. Eviran vuositilastoinneista ilmenee, että jalostetun siemenen osuudet taimitarhakylvöistä ovat vaihdelleet eri vuosina jopa kymmeniä prosenttiyksiköitä.

Alueittaiset erot tarkastelussa

Alueittaiset erot jalostetun siemenen käytössä ovat kuitenkin jääneet koko Suomen kattavassa tilastoinnissa pimentoon. Jotta puute korjautuisi, tuon nyt esille miten jalostetun siemenen käyttö on kehittynyt Etelä- ja Pohjois-Suomessa kuluneen vuosikymmenen aikana.

Yhteenveto perustuu kollegani Harri Leinosen koostamaan aineistoon, joka sisältää Oulunjärven etelä- ja pohjoispuolella sijaitsevien taimitarhojen toimittamat tiedot eri metsänviljelyaineiston luokkiin kuuluvien männyn ja kuusen siementen käytöstä vuosina 2006 - 2016. Eteläsuomalaisia taimitarhoja oli aineistossa eri vuosina 35 - 62 ja pohjoissuomalaisia 9 - 12.

Männyn taimien jalostusaste kasvaa vauhdilla

Jalostettua siementä tuotetaan metsäpuiden siemenviljelyksillä. Siemenviljelyksille on valittu luonnon metsistä parhaita puuyksilöitä eli pluspuita, jotka risteytyvät keskenään ja tuottavat geneettiseltä laadultaan erinomaista siementä. Uusimmat viljelykset ovat ns. valiosiemenviljelyksiä, joihin on kelpuutettu vain paras osa kunkin alueen pluspuista jälkeläiskokeista saatujen kasvu-, laatu- ja kestävyystulosten perusteella. Taimitarhoilla tuotetaan noin 50 miljoonaa männyn tainta vuodessa.

Alueelliset tilastot antavat myönteisen kuvan männyn jalostuksen tulosten siirtymisestä metsänviljelyyn. Etelä-Suomessa kaikki taimitarhakylvöt on tehty jalostetulla siemenellä 2010-luvun alusta alkaen (kuva 1). Viime vuonna jo yli puolet Etelä-Suomen taimitarhoilla käytetyistä siemenistä oli tuotettu testatuilla valiosiemenviljeyksillä.

 

Kuvat 1a ja 1b. Männyn siemenviljelyssiemenen taimitarhakäytön kehitys Etelä- ja Pohjois-Suomessa 2006 - 2016 (kg ja %-osuus tarhakylvöistä).

Pohjois-Suomen taimitarhoilla käytetään lähes yhtä paljon männyn siementä kuin Etelä-Suomessa. Pohjois-Suomessa siemenviljelyssiemenen käyttö on lisääntynyt nopeasti. Viime vuonna siemenviljelyssiemenen osuus yltää jo lähes puoleen kylvöistä ja osuuden odotetaan jatkavan kasvuaan. Jalostettua siementä on saatu ennen muuta 1990- ja 2000 -lukujen vaihteessa perustetuilta siemenviljelyksiltä, joihin on valittu pakastustestauksen avulla valikoituja kestävimpiä pohjoissuomalaisia puita. Näiden viljelysten paras tuotantoikä on vielä edessäpäin, ja lisäksi myös uusia pohjoisen viljelyksiä on tulossa tuotantoikään.

Kuusen huonot siemensadot aiheuttavat epävarmuutta

Viime vuosiin asti Etelä-Suomessa jalostettua kuusen siementä on riittänyt taimitarhakylvöihin hyvin, noin 70 - 80 prosenttia kokonaismäärästä (kuva 2).

 

 

Kuvat 2a ja 2b. Kuusen siemenviljelyssiemenen taimitarhakäytön kehitys alueittain 2006 - 2016 (siemenmäärä, kg ja %-osuus tarhakylvöistä).

Etelä-Suomen hyvä tilanne voi kuitenkin nopeasti muuttua, sillä kuusen ensimmäisen polven siemenviljelykset ovat lähestymässä elinkaarensa loppupäätä. Myös aiemmin koettu monivuotinen pula jalostetusta kuusen siemenestä voi uusiutua. Epävarmuutta jatkunee ainakin siihen asti, kunnes uudet, aiempaa viljavammille maapohjille perustetut kuusen siemenviljelykset ovat varttuneet täyteen tuotantokuntoon.

Enemmistö kuusen viljelystä perustuu Pohjois-Suomessa metsikkösiemeneen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita kovin merkittävää jalostushyödyn menetystä, koska tuotettu kuusen viljelyala tällä alueella vain noin 7 % Etelä-Suomen vastaavasta.

Vaikka Pohjois-Suomen taimitarhoilla kuusen jalostetun siemen saatavuus on kattanut vain pienen osan tarpeesta, on pohjoisessa siemenviljelyssiemenen käyttö ollut vakaassa kasvussa. Vuonna 2016 jo kolmannes Oulunjärven pohjoispuolisista tarhakylvöistä tehtiin kuusen siemenviljelyssiemenellä (kuva 2).

MOT - mitä oli todistettavissa

Siemenviljelyssiementä käytetään nykyisin koko maassa keskimäärin 70 prosentissa taimitarhakylvöistä, kun tarkastelujakson alussa osuus oli tästä vain puolet. Etelä-Suomen männyn taimien kasvatuksessa ollaan siirtymässä käyttämään valiosiemenviljelyksiltä kerättyä siementä, joilla odotetaan 20 - 25% lisäystä runkopuun tuotokseen. Etelässä jalostettua siementä on riittänyt runsaasti myös männyn metsäkylvöihin. Niistä ei ylläpidetä virallisia tilastoja, mutta siementuottajien esittämien arvioiden mukaan siemenviljelyssiemenellä katettu osuus männyn metsäkylvöistä on Etelä-Suomessa jo 80 prosentin tasolla.

Pohjois-Suomessa männyn ja kuusen jalostetun siemenen osuus taimitarhakylvöistä on edelleen vain tyydyttävällä tasolla eli 42 prosentissa. Tilanne on kuitenkin nykyisin huomattavasti parempi kuin tarkastelujakson alkuvaiheessa, jolloin kylvöistä vain 2 - 3 prosenttia tehtiin siemenviljelyssiemenellä.

Jalostetun siemenen käytön lisääntyminen on siis ollut Pohjois-Suomessa suhteessa selvästi nopeampaa kuin Etelä-Suomessa. Lisäksi molempien pääpuulajien trendit viittaavat siihen, että siemenviljelyssiemenen käyttö Pohjois-Suomen taimitarhoilla on edelleen yleistymässä.

Kari Leinonen

P.S. Rauduskoivua ei tarkasteltu, koska koivuntaimia tuotetaan käytännössä vain Etelä-Suomessa.

Kuvat alkuperäisestä artikkelista: Haapanen, Matti, Leinonen, Harri & Leinonen, Kari
Männyn ja kuusen siemenviljelyssiemenen taimitarhakäytön kehitys 2006 - 2016: Alueellinen tarkastelu