Hallittu mikrobilääkekäyttö eläimillä ja resistenssin torjunta tuottavat tulosta

15.11.2018

Mikrobilääkeresistenssi (antibioottiresistenssi) ei tunne valtioiden rajoja eikä valikoi isäntäänsä. Siksi resistenssin torjunta on yhteispeliä. Eläinlääkärien hoitokäytännöt ovat torjuntatyössä avainasemassa, joten keskustelu uusista käytännöistä sekä uuden tiedon hakeminen koulutustilaisuuksista on tärkeää. Myös eläinten omistajilla on merkittävä rooli resistenssin torjunnassa. Esimerkiksi eläinlääkärin määräämät ihon pesut ovat työläämpiä kuin tablettikuurin antaminen. Työläs hoito vaatii enemmän sitoutumista. Resistenssiä torjutaan yhdessä. Siksi on väliä, mitä teemme ja miten teemme.

Koirille ja kissoille aiempaa vähemmän tablettikuureja

Seuraeläimille käytettävien mikrobilääketablettien myynti on pudonnut viime vuosina merkittävästi. Fimean tietojen perusteella vuosina 2010 - 2014 myynti oli vaikuttavina aineina laskettuna lähes 2000 kg vuosittain, kun vuoden 2017 myynti oli noin 1200 kg. Tilastoissa ovat vain myydyt eläinten tablettivalmisteet eikä viranomaisilla ole tietoa, mille eläinlajeille lääkkeet käytetään. Eläinlääkkeiden saatavuudessa on vuosittain pitkiäkin häiriöitä ja valmisteita on poistunut markkinoilta. Tällöin eläimille joudutaan käyttämään ihmisille hyväksyttyjä valmisteita. Uskomme kuitenkin, että tämä huima – lähes 40 %:n pudotus – johtuu ainakin osittain muuttuneista hoitokäytännöistä.

Seuraeläimille hyväksyttyjen mikrobilääkkeitä sisältävien tablettien myyntimäärät vuosittain (kg aktiivista ainetta).

Reservilääkkeitä ovat lääkkeet, joita käytetään, kun muu lääke ei enää tehoa. Reservilääkkeiden tablettimyynti on ollut vähäistä suhteessa tablettien kokonaismyyntiin. Fluorokinolonien myynti tabletteina väheni 12 %, kun verrataan vuoden 2017 myyntimääriä vuoteen 2010. Vähentynyt reservilääkkeiden käyttö hidastaa moniresistenttien bakteerien syntymistä.

Pitkäjännitteinen työ resistenssin torjunnassa kannattaa

Päivitetyt mikrobilääkkeiden käyttösuositukset eläimille julkaistiin keväällä 2016 parin vuoden valmistelutyön jälkeen. Resistenssikehitystä tarkasteltaessa todettiin, että koirien ja kissojen iho- ja virtsatietulehduksia aiheuttavien bakteerien resistenssitilanne oli huonontunut eniten. Niinpä käyttösuosituksissa nostettiin esiin tilanteita, joissa eläinlääkäri voi vähentää mikrobilääkkeiden käyttöä.

Pienet haavat ja ihovauriot sekä äkilliset ruoansulatuskanavan häiriöt (ripuli, oksentelu) eivät yleensä vaadi mikrobilääkkeiden käyttöä. Eläinlääkäri voi määrätä ihotulehduksiin hoitopesuja. Ne ovat työläämpiä kuin lääkekuurin syöttäminen mutta varjelevat mikrobilääkkeiden tehoa.

Aktiivinen koulutus ja tiedonjako uusista hoitokäytännöistä ovat olleet avainasemassa hoitokäytäntöjen muutoksessa. Resistenssin torjunnan talkoisiin tarvitaan niin eläinlääkäreitä kuin eläinten omistajia!

Resistentit bakteerit leviävät eri tavoin

Bakteerit ja resistenssitekijät siirtyvät eläinten ja ihmisten välillä suoraan tai välillisesti esimerkiksi rehun tai ruuan välityksellä. Kaikki mikrobilääkkeiden käyttö, maltillinenkin, lisää resistenssiä. Resistenssiongelmaa lisäävät Suomeen ulkomailta huonoista hygieniaolosuhteista tuodut koirat. Tällaisissa oloissa resistentit bakteerit leviävät helposti koirasta toiseen. Myös lemmikeille tarkoitettu kypsentämätön ruoka voi olla moniresistenttien bakteerien lähde, joten sen käsittelyssä on syytä noudattaa hyvää hygieniaa.

Mikrobilääkeresistenssistä on oltava huolissaan, sillä se vaikeuttaa infektiotautien hoitoa. Resistenssin kehittymistä erityisesti ihmisten lääkinnässä tärkeille reservilääkkeille on pyrittävä torjumaan kaikin keinoin. Eläinten infektioiden hoitoon on käytettävissä rajallinen määrä eri lääkkeitä. Siksi on tärkeää toimia niin, etteivät monille eri mikrobilääkeryhmän lääkkeelle resistentit bakteerit yleistyisi.

Lue lisää

Mikrobilääkkeiden käyttösuositukset eläinten tärkeimpiin tulehdus- ja tartuntatauteihin

Eviran ohje "Koirien ja kissojen eläinperäinen raakaruoka", Evira 12834/1

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean uutinen: Tuotantoeläinten mikrobilääkkeiden kulutus on Suomessa vähäisempää kuin monessa muussa EU-maassa

Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma 2017 - 2021

Blogi on kirjoitettu Fimean ja Eviran asiantuntijoiden yhteistyössä. Sitä kirjoittamassa ovat olleet Katariina Kivilahti-Mäntylä, Eläinlääkevalvonta, Fimea, sekä Evirasta Liisa Kaartinen, Miia Kontturi, Sirpa Kiviruusu, Taina Laine, Annukka Markkula, Anna-Liisa Myllyniemi, Suvi Nykäsenoja ja Saara Raulo, jotka ovat mukana Eviran lääkitsemisasioiden yhteistyöryhmässä.

Aihealueet: