Puiset pakkaukset levittävät uusia metsätuholaisia

23.5.2018

Puiset pakkausmateriaalit, sekä lehti- että havupuusta veistetyt, muodostavat tällä hetkellä suurimman riskin maailmalla vaarallisten puutavara- ja metsätuholaisten levittäytymiselle uusille alueille.

Kasvinsuojeluviranomaiset eri maissa tarkastavat ulkomailta maahan tulevia pakkausmateriaaleja tuholaisten varalta ja näin pyrkivät estämään uusien tuholaislajien siirtymisen pakkausmateriaaleista metsiin ja luontoon.

Euroopan Unionin jäsenmaissa vaaralliset kasvintuhoojat ovat lainsäädännössä määriteltyjä, vaikeasti torjuttavia tuhoojia, jotka aiheuttavat merkittävää vahinkoa maatalous-, metsätalous- tai puutarhatuotannossa. Suomessa maa- ja metsätalousministeriön hallinnon alaan kuuluva Elintarviketurvallisuusvirasto Evira toimii kasvinsuojeluviranomaisena ja tarkastaa säännöllisesti vuosittain ulkomailta maahan tulevia puisia pakkausmateriaaleja mahdollisten uusien karanteenituholaisten varalta.

Tarkastukset pelkästään eivät riitä

Pakkausmateriaalien tarkastuksilla ei kyetä estämään tuholaisten maahantuloa eikä myöskään niiden siirtymistä ympäröivään luontoon. Vuosittain maahan tulevasta pakkausmateriaalista voidaan käytössä olevien resurssien mukaisesti tarkastaa vain lähes olemattoman pieni osa kokonaismäärästä, joten valtaosa riskialttiista materiaalista kulkeutuu maahan viranomaisten harvan tarkastusseulan läpi.

Tarkastuksilla ja niiden tuloksilla pystytään kuitenkin todentamaan, minkä kaltaisia tuholaislajeja pakkausmateriaalien mukana maahamme saapuu. Maahamme saapuvan karanteenituholaisvirran määrää saadaan käytännössä vähennettyä ainoastaan siten, että saastuneen puumateriaalin lähettäjämaissa pakkausmateriaaleista todella kunnolla torjutaan kasvintuhoojat. Tätä edellyttävät kansainväliset torjuntakäsittelyvaatimukset.

Mäntyankeroinen, aasianrunkojäärä ja kiinanrunkojäärä erityistarkkailussa

Sukkulamatoihin kuuluva mäntyankeroinen sekä Aasiasta kotoisin olevat kovakuoriaiset, aasianrunkojäärä sekä kiinanrunkojäärä ovat jo vuosia olleet kasvinsuojeluviranomaisten erityistarkkailun kohteena ja niitä kulkeutuukin silloin tällöin pakkausmateriaalien mukana esim. EU:n alueelle. Runkojääriä on siirtynyt myös joissakin jäsenmaissa luontoon, jossa ne ovat paikallisesti muodostaneet pysyviä populaatioita, joita suurin kustannuksin joka vuosi yritetään viranomaisten toimesta torjua ja hävittää.

Suomikaan ei ole välttynyt aasianrunkojäärän valloitusyritykseltä, sillä maamme ensimmäinen aasianrunkojääräesiintymä todettiin lokakuussa 2015 Vantaan Kuninkaanmäen alueelta. Saastuneella alueella on Eviran toimesta suoritettu laajoja kasvavien lehtipuiden hakkuita. Kaadetut puut on haketettu ja poltettu. Kartoitukset ja tarpeen vaatiessa näytteenotot jatkuvat vielä vuosia, jotta voidaan varmistua runkojääräesiintymän onnistuneesta hävittämisestä.

Aasianrunkojäärä aikuisena (Kuva: Ville Welling)

 

Aasianrunkojääräaikuisen ulostuloreikä puun pinnalla (Kuva: Evira)

Suurenna kuvat klikkaamalla. 

Mäntyankeroinen on mikroskooppisen pieni sukkulamato, jota ei paljain silmin voi puusta erottaa, joten sen kartoittaminen pakkausmateriaaleista, maahamme saapuvasta havupuutavarasta sekä maamme omista havupuumetsistä on pääsääntöisesti Eviran tarkastajien harteilla. Tarkastajat ottavat puumateriaaleista näytteitä, jotka analysoidaan Eviran Lappeenrannan puulaboratoriossa. Eläviä mäntyankeroisia todetaan edelleen keskimäärin yhdestä tai kahdesta pakkausmateriaalierästä vuosittain. Saastuneeksi todetut erät hävitetään polttamalla ja löydöksistä tiedotetaan kyseisten pakkausmateriaalierien lähetysmaiden kasvinsuojeluviranomaisia samoin kuin kaikkia EU:n jäsenmaita.

Mikroskooppisen pieni mäntyankeroinen. (Kuva: Tiina Lausjärvi)

Mäntyankeroisen tappamia mäntyjä Portugalissa, jossa neulaset tyypillisesti ruskettuneet puun kuivuessa. (Kuva: Jyrki Tomminen).

Suurenna kuvat klikkaamalla. 

Mäntyankeroista tiedetään esiintyvän USA:ssa, Kanadassa, Japanissa, Kiinassa, Koreassa, Taiwanissa sekä Portugalissa. Lähellä Portugalin rajaa myös Espanjan puolelta on löydetty mäntyankeroisen saastuttamia mäntyjä. Näitä esiintymiä on pyritty hävittämään ja toistaiseksi tulevaisuus näyttää, onko torjuntatoimissa onnistuttu niin, että ankeroisen leviäminen Espanjassa saadaan kokonaan estettyä.

Viranomainen tarvitsee kansalaisten apua

Yksi tärkeimmistä kasvinsuojeluviranomaisten käytössä olevista, uusien tuholaisten maahantulon estämiskeinoista on kansalaisten valistus sekä tarkkailun alaisista tuholaisista mahdollisimman monille informoiminen eri tiedotuskanavia hyödyntäen. Mitä enemmän harjaantuneita silmäpareja on valjastettu kiinnittämään huomiota potentiaalisten karanteenituholaisten esiintymiseen luonnossamme, puistoissa, kadunvarsilla, kotipihoilla jne., sitä paremmat mahdollisuudet meillä on yhdessä monien tahojen kanssa onnistua estämään meillä ennestään esiintymättömien vaarallisten metsä- ja puutavaratuholaisten pysyvien populaatioiden muodostuminen maahamme.

Evira tulee tulevaisuudessa panostamaan entistä enemmän valistustyöhön ja tiedottamiseen valokuvien kera niin, että karanteenituholaisiin liittyvistä epäilyksen alaisista havainnoista saataisiin ilmoitukset kasvinsuojeluviranomaisille mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti. Vantaan aasianrunkojääräesiintymän myötä ilmoituksia kansalaisilta mahdollisista runkojääristä on Eviraan tullut runsaasti, mutta toistaiseksi kaikki havainnot ovat koskeneet kotimaisia hyönteislajeja. Jokainen havainto ja siitä ilmoittaminen on kuitenkin erittäin tärkeä osa karanteenituholaisten maahamme ja laajemminkin EU:n alueelle leviämisen estämiseen liittyvää kasvinsuojelutyötä.

Tarkkaile ympäristöäsi ja ilmoita viranomaisille

Evira haluaa edelleen rohkaista kaikkia tarkkailemaan ympäristöään mahdollisten uusien tuholaisten varalta ja mikäli jotain epäilyttävää silmiin osuu, kannattaa ottaa esimerkiksi matkapuhelimen kameralla kuvia löydöksistä ja lähettää ne sähköpostilla Eviraan lajinmäärityksen varmistamista varten. Ennaltaehkäisevä työ kasvinsuojelussakin on huomattavasti kustannustehokkaampaa verrattuna tarvittaviin hävitys- ja torjuntatoimien kustannuksiin tilanteessa, jossa vaarallinen kasvintuhooja on päässyt siirtymään luontoomme.

Erikoistutkija Jyrki Tomminen
Eviran kasvianalytiikka