Suomalaisten aikuisten altistuminen elintarvikkeiden ja talousveden raskasmetalleille

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on arvioinut, että osalla aikuisväestöä saattaa elintarvikkeista ja talousvedestä peräisin oleva altistus kadmiumille (Cd), lyijylle (Pb), arseenille (As), elohopealle (Hg), nikkelille (Ni) ja alumiinille (Al) ylittää näiden aineiden turvallisena pidettävän tason. EFSA:n arviot perustuvat kaikista EU-maista, varsinkin Keski-Euroopasta, kerättyihin elintarvikkeista tai niiden raaka-aineista määritettyihin pitoisuustietoihin. Ne voivat poiketa Suomessa esiintyvistä pitoisuuksista, sillä kasveihin ja niitä syöviin eläimiin kertyviin raskasmetallimääriin vaikuttavien tekijöiden joukkoon kuuluvat mm. maaperä, lannoitus ja kasvilajike.

Kadmium, lyijy, elohopea ja nikkeli sekä puolimetalli arseeni luetaan raskasmetalleihin. Alumiinia käsitellään tässä hankkeessa, koska sen epäillään vaurioittavan keskushermostoa. Myös moni raskasmetalli vaurioittaa keskushermostoa: eniten todisteita on lyijystä ja elohopeasta, mutta myös kadmiumin sekä arseenin epäillään voivan aiheuttaa vaurioita.

Suomalaisten aikuisten raskasmetallialtistusta arvioidaan Suomessa elintarvikkeista tai raaka-aineista mitattujen pitoisuuksien pohjalta (valvontanäytteet, aiempien projektien yhteydessä tutkitut näytteet), mutta aineistoa täydennetään EU-alueen kirjallisuustiedoilla, mikäli suomalaisia tuloksia ei ole saatavilla. Altistuksen arviointiin tarvittavina ruoan kulutustietoina käytetään Finravinto 2007 -tutkimuksessa ja Finravinto 2012 -tutkimuksessa 25–74-vuotiailta koottuja ruoankäyttöaineistoja raaka-ainetasolle eriteltyinä.

Kullekin tutkittavalle aineelle määritetään altistuksen suuruus tutkitussa väestöryhmässä ja selvitetään altistuslähteet sekä väestölle keskimäärin että eniten altistuville kuluttajille. Lisäksi arvioidaan kumulatiivista altistusta kaikille aineille yhteensä niin tarkoin kuin käytettävissä olevat aineistot antavat myöten. Erityisen kiinnostuksen kohteena hankkeessa ovat lisääntymisikäiset naiset, sillä ravinnon mukana nautitut raskasmetallit voivat jossakin määrin siirtyä istukan läpi sikiöön, joka on aikuista herkempi aineiden terveyshaitoille. Kahtena eri ajanjaksona kerättyjen ruoankäyttötietojen ansiosta voidaan vertailla myös väestön altistuksen muutosta vuosien 2007 ja 2012 välillä.

Hanke on jatkoa suomalaisten lasten raskasmetallialtistusta koskevalle riskinarvioinnille: https://www.evira.fi/tietoa-evirasta/esittely/toiminta/riskinarviointi/paattyneet-projektit/suomalaisten-lasten-altistuminen-raskasmetalleille--kumulatiivinen-riskinarviointi/

Aikataulu:

2017-2019

Rahoitus:

Evira

Projektiryhmä:

Johanna Suomi / Evira
Kimmo Suominen / Evira
Pirkko Tuominen / Evira

Lisätietoja projektista:

Johanna Suomi, riskinarvioinnin tutkimusyksikkö. 
johanna.suomi@evira.fi