Suomen kalataloudelle merkittävät virustaudit

Tiivistelmä:

Tavoitteena on tehdä tutkimusta ja lisätä tieteellistä ja käytännöllistä kalojen erityisesti viljeltyjen kalojen virustautitutkimusyhteistyötä Suomessa ja ulkomailla. Vaikka pääasiallinen paino on IPN- VHS- ja perch rhabdoviruksissa, hanke kattaa myös muita kalojen virustauteja.

Tavoitteet:

Hankkeen päätavoitteena on edistää kalojen terveyttä ja hyvinvointia, lisätä tietoa kalavirusten esiintymistä, esiintymiseen liittyvistä tekijöistä ja tartuntateistä. Tavoitteena on tunnistaa sellaisia uusia kalavirustauteja, joilla on merkitystä kalojen erityisesti viljeltyjen kalojen terveydelle ja hyvinvoinnille.

Vuonna 2012 todettiin IPN-tautia (infectious pancreatic necrosis, tarttuva haimakuoliotauti) todettiin ensi kertaa useilla sisävesialueen kalanviljelylaitoksilla. Laitokset sijaitsivat Kymijoen, Vuoksen ja Kemijoen vesistöissä Suomen merialueella IPN-virusta todetaan vuosittain, mutta sisävesialueella IPN oli vuoteen 2012 asti hyvin harvinainen. IPN-tautia voidaan tämän perusteella pitää Suomea uhkaavana kalatautina, joka voi aiheuttaa merkittäviä tappioita elinkeinolle.  Alustavien tutkimustemme mukaan Suomen sisävesistöstä eristetyt IPNV-kannat ovat genoryhmää 2, kun taas merialueilta on löydetty genoryhmien 2, 5 ja 6 viruskantoja. Suomen sisävesialue on vapaa genoryhmän 5 IPNV-tartunnoista. Genoryhmän 5 IPNV on sisävesialueella lakisääteisesti vastustettava tauti, joten toimenpiteet taudin hävittämiseksi tehdään viranomaisten johdolla.

Työn tarkoituksena on selvittää virusgenomia laajemmin sekvensoimalla, miten IPN-virus leviää Suomessa sisämaan kalanviljelylaitoksilla ja löytyykö syy eri puolella maata esiintyneisiin taudinpurkauksiin yhteisestä lähteestä sekä IPN-viruskantojen sukulaisuussuhteita ja taudinpurkausten epidemiologiaa vertaamalla virusten koko genomisekvenssejä keskenään sekä muihin tunnettuihin IPNV-kantoihin. Infektiokokeiden avulla on tarkoitus selvittää suomalaisten IPN -viruskantojen taudinaiheutuskykyä kirjolohessa.

Kahdella järvisuomalaisella kalalaitoksella on todettu kohonnutta kuolleisuutta harjuksen poikasilla vuodesta 2002 lähtien. Näillä laitoksilla kasvatetaan usein lajin poikasia käyttäen pintavettä. 14 näytteestä on eristetty virus, joka on koko G-geenin ja osittaisen RNA-polymeraasi (L)geenin sekvensoinnin sekä epäsuoran immunofluoresenssivasta- ainetestin (IFAT) perusteella virus luokiteltiin perhabdoviruksiin kuuluvaksi ahvenen rhabdovirukseksi (PRV). G- ja L-geenisekvenssien perusteella voitiin todeta kaikkien eristysten olevan lähes 100 % identtisiä keskenään molemmilla laitoksilla. Ahvenen rhabdoviruseristykset olivat hyvin lähellä Itämerestä ahvenesta, Perca fluviatilis ja merilohesta, Salmo trutta trutta eristettyjen kantojen kanssa. Nämä kannat ovat läheistä sukua ahvenesta, harjuksesta ja kuhasta, Sander lucioperca Ranskassa eristettyjensekä tanskalaisen hauesta, Esox lucius eristetyn kannan kanssa. 80-luvun loppupuolella pohjoissuomalaisesta laitoksesta on eristetty perhabdoviruksiin kuuluva sea trout rhabdovirus järvitaimenesta, Salmo trutta m. lacustris.Infektiokokeiden avulla on tarkoitus selvittää suomalaisten perahbdoviruskantojen taudinaiheutuskykyä.

Kirjolohen verenvuotoseptikemia (VHS) on helposti leviävä virustauti, joka aiheuttaa runsasta kalakuolleisuutta ja siten taloudellisia tappioita kalanviljelylaitoksilla. Suomessa VHS-virus eristettiin ensimmäisen kerran vuonna 2000 yhden ahvenanmaalaisen ja neljän pyhtääläisen ruokakalalaitoksen sairaista kirjolohista, Oncorhynchus mykiss (Walbaum). VHSVn ominaisuuksia ja epidemiologiaa on tutkittu vuonna 2013 päättyneessä hankkeessa ” Kalojen tarttuva verenvuotoseptikemia (VHS) Suomessa: viruskantojen tutkimus ja taudin epidemiologia kalanviljelylaitoksilla ja merialueen luonnonkaloissa VHSV”.  Suomesta eristettyjen VHSV – kantojen epidemiologiaa tutkitaan edelleen.

Asiasanat:

virus, kala, kalanviljely, viruksen karakterisointi, epidemiologia

Hankkeen vastuullinen johtaja:

Gadd, Tuija, professori, Evira, eläintautivirologian tutkimusyksikkö

Eviran hankevastaava:

Gadd, Tuija, professori, eläintautivirologian tutkimusyksikkö;
Koski, Perttu, erikoistutkija, ELT, tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikkö

Yhteistyötahot:

HY, ELTDK (prof. Liisa Sihvonen);
HY, FIMM:Suomen molekyylilääketieteen instituutti (dos. Pirkko Mattila);
Danish Veterinary Laboratory;
Danmarks Tekniske Universitet;
VESO Vikan, Norja;
Prof Öysten Evensen, Norwegian University of Life Sciences, Oslo;
Luonnonvarakeskus (Luke)

Hankkeen vaihe: 

Käynnissä

Aloitusvuosi:

1. osa 2014; 2. osa 2017

Lopetusvuosi:

1. osa 2016;  2. osa: 2021

Julkaisut:

Anna Maria Eriksson-Kallio, Riikka Holopainen, Satu Viljamaa-Dirks, Pia Vennerström, Hanna Kuukka-Anttila, Perttu Koski, Tuija Gadd: Infectious pancreatic necrosis virus (IPNV) strain with genetic properties associated with low pathogenicity at Finnish fish farms (DAO Vol. 118: 21–30, 2016 ).
Holopainen R, Eriksson-Kallio AM, Gadd T: Molecular characterisation of Aquabirnaviruses isolated from farmed fish in Finland (manuscript).
Holopainen, R: Tarttuvaa haimakuoliotautia (IPN) aiheuttavien viruskantojen geneettinen monimuotoisuus suomalaisilla kalanviljelylaitoksilla (Eviran tiedepäivä 13.10. 2016, suullinen esitys).
Holopainen R, Eriksson-Kallio AM, Gadd T: Infectious pancreatic necrosis virus – a rising threat to fish farming in Finland? Suullinen esitys, Virology days 2015 26.-27.3.2015 Rauhalahti, Kuopio.
Holopainen R, Eriksson-Kallio AM, Gadd T: GENETIC ANALYSIS OF INFECTIOUS PANCREATIC NECROSIS VIRUSES ISOLATED IN FINLAND DURING 2000-2014. Suullinen esitys, 19th Annual Workshop of the National Reference Laboratories for Fish Diseases,27-28th May 2015.
R. Holopainen, AM Eriksson-Kallio, T. Gadd: Molecular Characterisation of Infectious Pancreatic Necrosis Viruses Isolated in Finland During 2000-2014 . Posteri, 10th International congress ESVV 2015 for veterinary virology and 9th annual meeting of Epizone 31.8-3.9.15 Montpellier, Ranska.
Gadd, T.
Fish rhabdoviruses : viral haemorrhagic septicaemia virus (VHSV) and perch rhabdovirus (PRV) :
study of viral strains and the disease epidemiology in Finland.
University of Helsinki, Faculty of Veterinary Medicine, Department of Veterinary Biosciences.
Academic dissertation.
Holopainen, R., Gadd, T.
Molecular characterisation of Finnish isolates of infectious pancreatic necrosis virus.
16th International Conference on Diseases of Fish and Shellfish, 2.6.9, 2013 Tampere, Finland.
Abstract, poster
Gadd, T., Viljamaa-Dirks, S., Holopainen, R., Koski, P., Jakava-Viljanen, M.
Characterization of perch rhabdovirus (PRV) in farmed grayling Thymallus thymallus.
Diseases of Aquatic Organisms Diseases of Aquatic Organisms 2013: Vol. 106, pp. 117-127.

Hankkeen rahoitukseen osallistuu: 

Evira;
Suomen eläinlääketieteen säätiö

Eviran projektikoodi:

8258 Suomen IPNV – kannat