Vasu-raportti 2015

Elintarviketurvallisuus säilyi Suomessa hyvänä vuonna 2015. Asia ilmenee Suomen elintarvikeketjun monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman 2014–2018 toteutumista koskevasta raportista eli vuoden 2015 VASU-raportista.

Elintarvikeketjuun sisältyvät seuraavat osa-alueet: elintarviketurvallisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys. Ketjun toimijoita ovat alkutuotannon toimijat, jalostajat, elintarviketeollisuus, vähittäiskauppa, ravintolat, ruokapalveluyritykset ja kuljetusyritykset.


Toimijoiden oman vastuun merkitys kasvaa

Toimialan valvontaan, mukaan lukien laboratoriotoiminta ja riskinarviointi, käytettiin vuonna 2015 noin 1 270 henkilötyövuotta (htv). Määrä on vähentynyt noin sadalla htv:llä edellisvuodesta.

Valvonnan johtavia periaatteita ovat riskiperusteisuus, tehokkuus ja yhtenäisyys koko maassa. Toimialan resurssien supistuminen merkitsee sitä, että tarkastuksia tehdään vähemmän ja että niitä kohdennetaan entistä enemmän riskiperusteisesti.

Keskusviranomaisena toimivan Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran resurssien väheneminen vaikutti vuonna 2015 valvonnan ohjaukseen, koulutukseen, laboratoriotoimintaan sekä laadunvarmistukseen liittyviin arviointi- ja ohjauskäynteihin, joita tehtiin edellisvuotta vähemmän.

Vuonna 2015 valvontaviranomaiset pyrkivät vähentämään tiedon puutteesta johtuvia laiminlyöntejä koko elintarviketuotannon ketjussa. Keinoina olivat valvonnan vaatimuksiin liittyvä koulutus, neuvonta ja viestintä.

Hallinnollista taakkaa kevennettäessä tulee huolehtia siitä, että laatu- ja turvallisuusvaatimukset eivät laske. Tästä seuraa se, että toimijoiden oman vastuunoton merkitys kasvaa. Viranomaisten ja toimijoiden tulee vahvistaa yhteistyötään niin, että viranomaisten valvojaroolia kehitetään entistä enemmän toimijoita valmentavaan suuntaan. Valvojasta valmentajaksi -ajattelussavalvonnan vaatimukset käännetään kilpailueduksi. Tämä edellyttää sekä valvojilta että toimijoilta toimintatapojen ja asenteiden muuttamisesta.


Elintarvikevalvonta

Elintarvikevalvonnan laatu parani vuonna 2015. Valvontaviranomaiset toimivat aiempaa tehokkaammin havaitessaan puutteita määräysten noudattamisessa. Elintarvikevalvonnassa kehitettävää on edelleen riskiperusteisuudessa, kattavuudessa ja yhtenäisyydessä.

Valtion vastuulla oleva elintarvikevalvonta toteutui vuonna 2015 pääosin suunnitelmien mukaisesti. Valtio vastaa elintarvikkeiden tuontivalvonnasta ja lihantarkastuksesta.

Kunnat vastaavat paikallistason valvonnasta. Noin kaksi kolmasosaa kunnallisista valvontayksiköistä pystyi pääosin toteuttamaan suunnitellun valvonnan. Valvonnassa on eroja myös eri osa-alueiden välillä. Erityistilanteet, kuten ruokamyrkytykset ja takaisinvetojen ohjaukset, hoidettiin hyvin.

Elintarviketietojen julkaisujärjestelmä Oiva on parantanut elintarvikealan toimijoiden tietoa vaatimuksista ja omaa vastuunottoa elintarviketurvallisuudesta. Toimijat noudattavat vaatimuksia entistä paremmin kaikilla osa-alueilla. Oiva-järjestelmän mukaan noin 88 % vähittäismyynti- ja tarjoilupaikoista täyttää vaatimukset hyvin tai erinomaisesti. Puutteita on omavalvonnassa, lämpötilojen hallinnassa, hygieniassa ja pakkausmerkinnöissä. Valvontatulosten mukaan suurkeittiöissä ja elintarvikemyymälöissä noudatettiin vaatimuksia parhaiten. Eniten puutteita oli ravintoloissa. Oiva-arviointeja tehtiin vuonna 2015 ensimmäistä kertaa laitoksiin. Tulosten perusteella myös ne täyttävät vaatimukset hyvin.

Kotimaiset elintarvikkeet ovat mikrobiologiselta ja kemialliselta laadultaan hyviä. Vaatimustenvastaisuuksia esiintyy enemmän tuontielintarvikkeissa. Puutteita on etenkin mikrobiologisessa ja kemiallisessa turvallisuudessa, pakkausmerkinnöissä ja koostumuksessa. Valvonta on kuitenkin puuttunut havaittuihin ongelmaeriin tehokkaasti.

Suomessa ilmeni vuonna 2015 saman verran elintarvikevälitteisiä epidemioita kuin aiempana vuonna. Samoin epidemioissa sairastuneiden ihmisten kokonaismäärä pysyi vuoden 2014 tasolla.

Toimijoiden tietämättömyys lainsäädännön vaatimuksista oli suurin yksittäinen syy siihen, että niitä ei täytetty. Havaittavissa on myös tahallista jatkuvaa vaatimusten noudattamatta jättämistä. Lisäksi osaamisen puute, välinpitämättömyys tai vaatimustenyksityiskohtaisuus lisäävät puutteita vaatimusten noudattamisessa.


Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys

Kasvintuotannon edellytysten ja kasvinterveyden alueella valvontamäärät saavutettiin melko hyvin. Valvonnan tehokkuus ja kustannustehokkuus olivat entisellä tasolla. Eri sektoreilla toiminnassa ja tuotteissa havaitut poikkeamat olivat myös edellisvuosien kaltaisia. Vähenevät resurssit saattavat kuitenkin vaarantaa tehokkaan valvonnan toteuttamista.

Valvonnan vaikuttavuus toteutui suunnitelmien mukaisesti. Vaarallisia kasvintuhoojia löydettiin tavanomainen määrä, mutta niiden leviäminen pystyttiin estämään. Kasvavista puista löydettiin aasianrunkojääräesiintymiä. Esiintymäpaikkojen seuranta jatkuu.

Kasvintuhoojalöydökset osoittavat, että maahantuotavien kasvierien mukana Suomeen voi tulla uusia vaarallisia tuhoojia. Samoin niiden asettuminen tänne on mahdollista. Valvonta osoittaa myös, että maahantuotava kasvimateriaali voi sisältää tuhoojia, vaikka sille olisi lähtömaassa annettu kasvinterveystodistus tai se olisi varustettu vaadittuja erityiskäsittelyjä osoittavilla merkinnöillä. Erityisesti uhka mäntyankeroisen leviämisestä Suomeen on ilmeinen. Se tulee jatkossakin huomioida valvonnan suunnittelussa ja resurssien kohdentamisessa.

Markkinoilla olevat maatalouden tuotantopanokset (siemenet, lannoitteet, kasvinsuojeluaineet) olivat tuotanto-ominaisuuksiltaan luvatun mukaisia, ja virheelliset tuote-erät saatiin poistettua markkinoilta. Valvonnalla varmistettiin luomutuotannon ja -tuotteiden aitoutta.


Eläinten terveys ja hyvinvointi

Eläinten terveyttä ja hyvinvointia valvottiin pääsääntöisesti samalla tavoin kuin edellisvuonna. Määrälliset tavoitteet saavutettiin useimmilla sektoreilla. Aiempien vuosien tapaan niistä jäätiin eläinsuojelu- ja lääkitsemisvalvonnassa. Tuotantoeläinten hyvinvoinnille sekä niiden rekisteröinnille ja merkinnälle asetettuja määrällisiä tavoitteita ei myöskään saavutettu.

Puutteet valvonnan toteuttamisessa johtuivat pääsääntöisesti siitä, että resursseja oli liian vähän suhteessa tehtävien määrään. Valvonnassa ei myöskään aina käytetä riittävän tehokkaita keinoja, kun puututaan säännösten noudattamatta jättämiseen.

Määräysten laiminlyöntien määrä ja luonne olivat samoja kuin edellisvuosina. Eläinkuljetus-, sivutuote- ja eläintautivalvonnan tulokset paranivat jonkin verran.

Eläintautien valvonnan vaikuttavuustavoitteet saavutettiin. Suomen eläintauti- ja mikrobilääkeresistenssitilanne säilyivät hyvinä. Suomi säilyi edelleen vapaana useimmista valvottavista eläintaudeista. Tuotantoeläimillä ei todettu lainkaan helposti leviäviä ja vaarallisia eläintauteja. Myös salmonellatilanne säilyi hyvällä alhaisella tasolla.

Vakavimman vaaran Suomen eläintautitilanteelle aiheuttivat laittomasti maahantuodut eläimet, joista suurin osa oli hevosia, koiria ja siipikarjaa. Syynä on toisinaan tietämättömyys tai ymmärtämättömyys, toisinaan taas ulkomaiden edullisempi hintataso tai halu pelastaa eläimiä. Eläinten laiton tuonti on osin ammattimaista. Laittomasti maahantuodut eläimet joko palautettiin tai eristettiin ennen tuotaviksi hyväksymistä. Joitakin eläimiä tai eläineriä lopetettiin. Poliisille tehtiin tutkintapyyntöjä laittomasti tuoduista eläimistä.

Eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä suunnitelluissa valvonnoissa todettiin vain harvoin vakavia laiminlyöntejä. Epäilyyn perustuvissa tarkastuksissa todettiin enemmän laiminlyöntejä kaikilla sektoreilla: eläinten huonosta kohtelusta tehdyille ilmoituksille on usein perusteita. Lemmikkieläinten tilanne oli heikoin.  

Laiminlyönteihin ammattimaisessa eläintenpidossa vaikuttivat useimmiten toimijan taloudellinen tilanne tai välinpitämättömyys. Tuotantoeläintiloilla vakavat laiminlyönnit johtivat useimmiten maataloustukien leikkauksiin ja/tai poliisitutkintaan. Epäilyyn perustuvissa eläinsuojelutarkastuksissa lemmikki- ja harraste-eläinten vakavatkin laiminlyönnit olivat kohtalaisen tavallisia, ja laiminlyöntien taustalla on myös tietämättömyyttä. Otantojen riskiperusteinen kohdentaminen on lisännyt laiminlyöntien toteamista.
 

LISÄÄ AIHEESTA PALVELUSSAMME 

LISÄÄ AIHEESTA MUUALLA VERKOSSA