Villieläimet

Evirassa tutkitut sudet vuosina 2001 - 2014

Eviraan toimitetaan tutkittavaksi kokonaisia susia kuolin- tai sairauden syytutkimuksiin. Myös poikkeuksellisen käyttäytymisen vuoksi lopetetut yksilöt pyritään tutkimaan sairauksien varalta. Susiin kohdistuvan yleisen kiinnostuksen takia Eviran sähköiseen tietokantaan kirjatuista susista on nyt...

Tulos 2015, kettujen ja supikoirien ruhokeräys

Pienpetonäytteiden vähimmäistavoite/vuosi, tulos 2015  Kunta  Tavoitemäärä  Kerätty Ilomantsi 23 12  Joensuu 18 7  Tohmajärvi  20  24  Rääkkylä   12  7  Kitee   23  57  Savonlinna   16  15  Parikkala   23  12  Rautjärvi   16  5  Sulkava   12  3  Ruokolahti 18 32 Puumala 12 0 Imatra 16 31...

Papilloomavirus aiheuttaa kasvaimia hirven nahkaan

Hirven nahassa saattaa joskus näkyä kasvainpatteja päässä ja eri puolilla kehoa. Joillakin on vain yksittäisiä patteja, mutta toisilla niitä on runsaasti ympäri ruhoa. Aiheuttaja voi olla hirven papilloomavirus EEPV (European Elk Papillomavirus). Hirven virus ei ole ihmiselle vaarallinen....

Riemerella anatipestifer

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkimuksissa on selvinnyt, että 2015 loka-marraskuussa laulujoutsenissa todetut hermostolliset oireet, kuten kaatuilu tai kaulan kiertäminen, johtuvat Riemerella anatipestifer   -bakteeritaudista. Tautitapauksia on ollut pääasiassa Pohjois-Pohjanmaalla,...

Botulismi

Botulismiksi kutsutaan Clostridium botulinum -bakteerin tuottamien myrkyllisten aineiden eli toksiinien aiheuttamaa sairautta. Kaikki eläinlajit, myös ihminen, voivat sairastua botulismiin. Luonnoneläimissä botulismia esiintyy tyypillisimmin vesilinnuissa. Clostridium botulinum -bakteerin itiöitä...

EBHS – European brown hare syndrome

EBHS on rusakolla ja metsäjäniksellä esiintyvä virustauti. EBHS-virus kuuluu kalikiviruksiin. Tauti kuvattiin ensimmäisen kerran 80-luvun alussa rusakoilla, mihin nimikin (”rusakkosyndrooma”) viittaa. Sen jälkeen sitä on todettu useimmissa Euroopan maissa. Tautia pidetään monissa maissa endeemise...

CWD (chronic wasting disease) – hirvieläinten näivetystauti

Hirvieläinten näivetystauti (CWD) kuuluu samaan aivotautiryhmään kuin hullun lehmän tauti. Näiden TSE-tautien (transmissible spongiform encephalopathy, tarttuva huokoinen aivosairaus) aiheuttajia ovat prionit. Tautia on todettu Pohjois-Amerikassa seuraavilla hirvieläinlajeilla: valkohäntäkauris (...

Ekinokokit

Estä hirviekinokokin leviäminen: älä anna koiralle hirven keuhkoja tai muita sisäelimiä. Anna ekinokokkeihin tehoava loislääkitys. Näin estät loisen siirtymisen ihmiseenkin.

Ekinokokkoosi

Ekinokokit ovat Echinococcus- sukuun kuuluvia pienikokoisia heisimatoja, joiden elämänkiertoon kuuluu pääisäntänä petoeläin (yleensä koiraeläin) ja väli-isäntänä pääisännän ravinnoksi soveltuva kasvinsyöjäeläin. Ekinokokkeja esiintyy lähes kaikkialla maailmassa vaihtelevalla tiheydellä....

Rabies eli eläimen raivotauti

Rabies eli eläimen raivotauti on viruksen aiheuttama kaikkiin nisäkkäisiin, myös ihmiseen, tarttuva keskushermosto-sairaus. Tauti leviää yleisemmin sairastuneen eläimen puremasta. Tartunnan pääasiallisia levittäjiä ovat luonnonvaraiset petoeläimet kuten kettu, supikoira, susi ja mäyrä sekä...

PKD eli kalojen proliferatiivinen munuaistauti

PKD on loisen aiheuttama tauti lohikaloilla, tavallisimmin kirjolohilla. Aiheuttaja on itiöeläimiin (myxozoa) kuuluva loinen nimeltään Tetracapsuloides bryosalmonae . Taudin esiintyminen Suomessa Suomessa on todettu PKD:ta kahteen otteeseen, ensimmäistä kertaa Tanskasta maahantuodulta...

Jänisrutto eli tularemia

Jänisrutto eli tularemia on Francisella tularensis -bakteerin aiheuttama zoonoosi eli eläinten ja ihmisten välillä tarttuva tauti, jota on tavattu maailmanlaajuisesti yli 200 eläinlajilla, niin nisäkkäissä kuin linnuissakin. Tautia todetaan yleisimmin jäniseläimillä (metsäjänis ja rusakko), joill...

Luonnonvaraiset eläimet

Kuolleita luonnonvaraisia eläimiä, kuten auton alle jääneitä tai luonnosta löytyneitä, ei lueta kuuluvaksi sivutuotteisiin. Jos kuolleena löydetty eläin aiheuttaa  haju- tai muuta haittaa, sen voi haudata. Pienet luonnonvaraiset eläimet voi laittaa myös  kotitalouden sekajäteastiaan. Suurien...

Luonnonvaraisten eläinten sairaudet

Luonnonvaraisten eläinten tautitutkimuksessa korostuvat eläinten ja ihmisen välillä tarttuvat taudit eli zoonoosit. Myös muiden eläintautien esiintymistä ja uusien epidemioiden ilmaantumista pyritään seuraamaan kansalaisten lähettämien eläinnäytteiden avulla. Tässä luvussa esitettyjen...

Eviran luonnonvaraisten eläinten tautiseuranta

Luonnonvaraisten eläinten tautiseuranta koostuu kahdesta perusosasta, kohdennetusta eli aktiivisesta seurannasta ja yleisestä eli passiivisesta seurannasta. Luonnonvaraisten maaeläinten (myös lintujen) tutkimukset tehdään Eviran Oulun tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikössä....

Ohjeita virkaeläinlääkäreille villilintujen näytteenotosta lintuinfluenssaa epäiltäessä

Luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista on kehotettu ottamaan yhteyttä alueen virkaeläinlääkäriin, joka arvioi tilanteen. Joukkokuolemaksi voidaan katsoa esim. viiden joutsenen tai yli kymmenen muun kuolleen linnun löytyminen samalta alueelta. Jos kunnaneläinlääkäri katsoo, että linnut on syyt...

Paisetauti (furunkuloosi)

Aiheuttaja Aeromonas salmonicida alalaji salmonicida . Paisetauti on lohikalojen tauti, johon taimenet ovat herkimpiä sairastumaan. Tautia esiintyy sekä makeassa että merivedessä lämpimän veden aikana. Oireet Akuutissa paisetaudissa esiintyy verenvuotoja evien tyvillä ja sisäelimissä. Taudin...

Ilmoita havaintosi kuolleesta villieläimestä

Evira tutkii Oulun toimipaikassa luonnoneläinnäytteitä eläintautien varalta kaikkialta Suomesta. Kokonaisen, vasta kuolleen eläimen tai sen elimiä voi kuka tahansa lähettää maksuttomaan tutkimukseen Matkahuollon kautta. Näytteen lähettäjä saa kirjallisen tiedon tutkimustuloksista postissa kotiins...

Hirvikärpänen

Hirvikärpänen levisi Suomeen 1960-luvulla kaakosta. Tällä hetkellä se on hyvin runsaslukuinen Etelä- ja Keski-Suomessa ja sen levinneisyyden pohjoisraja noudattelee poronhoitoalueen etelärajaa. Hirvikärpäsen leviämisvauhti voi olla 50 kilometriä vuodessa. Yleisvaikutelma hirvikärpäsestä on roteva...

Imusuonistosukkulamato

Hyönteisten välittämät Filarioidea-loiset ovat yleistyneet Suomessa. Filarioidea-sukkulamadot ovat kudosten ja ruumiinonteloiden loisia, joiden pääisäntinä ovat kaikki selkärankaiset, paitsi kalat. Filarioidea-loisilla on maailmanlaajuisesti merkittävä vaikutus eläinten ja ihmisten terveyteen....

Kettujen ja supikoirien ruhokeräys rabiesseurantaan

  Evira kerää joka vuosi pienpetojen ruhoja rabiestilanteen ja rabiessyöttirokotuskampanjan seurantaa varten. Ruhoja kerätään erityisesti rabiessyöttirokotusalueelta Kaakkois-Suomen, Pohjois-Karjalan ja itäisen Etelä-Savon alueilta. Näytteeksi toivotaan kokonaisia kettuja ja supikoiria.   Ruhoist...

Jäniksen kokkidioosi

Jänisten kokkidioosi on yksisoluisten Eimeria- sukuun kuuluvien loisten, ns. kokkidien, aiheuttama tauti. Kokkideja esiintyy useimmilla nisäkkäillä ja linnuilla kaikkialla maapallolla. Eri eläinlajeilla on kuitenkin omat kokkidilajinsa, eikä esimerkiksi jänisten kokkidioosi tartu ihmiseen tai...

Kalojen yleisimpiä loisia

Mikroskooppisia kalaloisia Valkopilkkutauti (Ichthyophthirius multifiliis ) Yleinen, ripsieläimiin kuuluva yksisoluinen loinen luonnonkaloilla. Aiheuttaa kalanviljelylaitoksilla epidemioita pikkupoikasille, joiden immuniteetti ei ole vielä kehittynyt. Aikuinen loinen voi näkyä kalan pinnalla...

Kapi

Kapi on ulkoloissairaus, jonka aiheuttaa nahan pintakerroksessa elävä punkki, Sarcoptes scabiei . Punkki on mikroskooppisen pieni, pituudeltaan n. 0,2 - 0,5 mm. Kapipunkin koko elämänkierto tapahtuu isäntäeläimen nahassa. Kapipunkkia on todettu yli sadassa nisäkäslajissa. Villieläimissä sitä...

Susien kuolinsyyt

Susien kuolinsyyt voidaan jakaa neljään isompaan ryhmään: liikenneonnettomuudet, poliisin luvalla tapetut, luvattomat tapot ja muista syistä kuolleet tai lopetetut. Yksittäisesti joudutaan susi joskus lopettamaan vahinkoperusteisella luvalla. Eviran Oulun tuotanto- ja villieläinterveyden...

Usein kysyttyä myyräekinokokista

(Echinococcus multilocularis) Kuinka moni ihminen sairastuu ’myyräekinokokkiin’ vuosittain Euroopassa? Tartunnan huippuesiintymisalueilla Sveitsissä ja muissa Alppimaissa noin yksi ihminen sadastatuhannesta tai miljoonasta sairastuu vuosittain. Tartunnalle altistuneiden määrästä ei ole luotettavi...

Sorsalintujen sarkokystoosi - Sarcocystis-lihasloinen

Sarkokystoosi tarkoittaa Sarcocystis -loistartuntaa. Sorsalinnuilla tartunta näkyy lihaksissa olevina vaaleina, pitkulaisina rakkuloina. Sarcocystis -suvun loiset ovat yksisoluisia alkueläimiä, joiden elämänkiertoon kuuluu kaksi isäntäeläinlajia. Pääisännän suolistossa loinen lisääntyy suvullises...

Lintuinfluenssaa todettu Suomessa luonnonvaraisissa linnuissa

Ohjeet kuolleena löydettyjen lintujen toimittamisesta tutkittavaksi lintuinfluenssan varalta löytyvät  täältä . Ahvenanmaalta Lemlandin ja Vårdön alueelta kuolleena löytyneistä tukkasotkista todettiin 25.11.2016 valmistuneissa tutkimuksissa korkeapatogeeninen, H5N8-tyypin lintuinfluenssa. Tämä on...

Tornionjoen lohikuolemat

Evira jatkaa kesällä 2016 lohikuolemien selvityksiä yhteistyössä Statens Veterinärmedicinska Anstaltin (SVA) kanssa. Ruotsin puolella on kahdesta kesällä 2015 otetusta lohinäytteessä todettu Ulcerative Dermal Necrosis (UDN) -tauti. Suomessa ei Tornionjoen näytteistä ole UDN-tautia löydetty, mutta...

Luonnoneläinten salmonellatartunnat

Siilien salmonelloosi Siileillä tavataan melko usein salmonellaa. Yleisimpiä siileillä tavattuja salmonellatyyppejä ovat Salmonella Enteritidis ja Salmonella Typhimurium, mutta muitakin on tavattu. Siileillä todetaan hyvin usein myös keuhkomatoja sekä suoliston sukkulamatoja. Runsaslukuisina...

Pienpetojen lähettäminen

Rabies- ja muuhun tautiseurantaan kerätään näytteeksi erityisesti kettuja ja supikoiria, mutta myös näätiä, minkkejä ja mäyriä. Näytteeksi soveltuvat sekä metsästetyt että kuolleena löytyneet kokonaiset eläimet, mikäli ne eivät ole kovin pilaantuneita. Erityisesti sairaalta vaikuttaneet ja...

Lähetysohjeet patologisiin tutkimuksiin

Näytteet patologiseen tutkimukseen tulee lähettää suoraan niitä tutkiviin toimipisteisiin (ks. taulukko alla). Eri eläinlajien patologiset tutkimukset Eviran toimipaikoissa Taulukossa lihavoituna toimipaikka, johon näytteet ensisijaisesti tulee lähettää. Eläinlaji Tutkimuspaikka Nauta, lammas ja...

Papillomatoosi

Papillomatoosi on viruksen aiheuttama iho- tai limakalvosairaus. Syylät voivat kasvaa ihosta kukkakaalimaisena pullistumana ja joskus ne voivat olla ohuella "kaulalla" kiinni ihossa. Papillomatoosia tavataan lähes kaikissa selkärankaisten luokissa, kuten kaloissa, matelijoissa, linnuissa ja...

Susiraportit

Susien kuolemansyyn tutkimukset tehdään Eviran Oulun toimipaikassa. Tutkimuksista vastaavat erikoistutkijat Marja Isomursu (p. 040 512 1248) ja Minna Nylund (p. 040 489 3393). Alla olevassa taulukossa on Eviraan vuodesta 2015 toimitettujen susien taustatiedot. Päivämäärää klikkaamalla saa esiin...

Toksoplasmoosi

Toksoplasmoosi on Toxoplasma gondii -loisen aiheuttama tartuntatauti. Toxoplasma gondii on yksisoluinen mikroskooppisen pieni alkueläin, jonka pääisäntiä ovat kissaeläimet, Suomessa kotikissat ja ilvekset. Tartuntaa kantavan kissaeläimen ulosteiden välityksellä loinen voi tarttua ihmiseen, muihin...

Trikinelloosi

Trichinella- suvun loiset (trikinellat tai trikiinit) ovat pieniä sukkulamatoja. Aikuiset madot ovat suolistoloisia, toukkamuodot elävät ja kehittyvät tartuntakykyisiksi saman isäntäeläimen lihaksissa. Trikinellojen aiheuttamaa tautia kutsutaan trikinelloosiksi. Trikinelloja on olemassa useita...