Antibioottiseminaari Evirassa kokosi laajan asiantuntijajoukon

10.11.2010

<p>Antibioottiresistenssiä ja resistenssin seurantaa eläimillä ja koko elintarvikeketjussa käsiteltiin Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa 9.11.2010 pidetyssä seminaarissa, johon osallistui lähes 100 asiantuntijaa.</p>

Seminaarin tuloksena laadittiin julkilausuma antibiootteihin liittyvistä kysymyksistä. Eläinlääkkeiden käyttö väheni Suomessa 2000-luvun alussa. Käyttö kääntyi kasvuun vuonna 2006, mutta näyttää nyt pysähtyneen. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa käytetään eläimille merkittävästi vähemmän antibiootteja kuin Keski-Euroopassa. Vertailevaa tietoa antibioottien käytöstä eläimille muualla maailmassa ei ole juurikaan saatavissa.

Salmonellan resistenssiä on seurattu eläimillä 1980-luvulta lähtien. Vuodesta 2002 on tuotantoeläimillä seurattu järjestelmällisesti zoonoosibakteerien ja terveiltä eläimiltä eristettyjen ns. indikaattoribakteerien antibioottiresistenssiä. Resistenssiä todetaan näissä bakteeriryhmissä Suomessa edelleen vähän kuten myös Ruotsissa ja Norjassa. Monissa muissa Euroopan maissa resistenssitilanne on merkittävästi huonompi.

Joidenkin seuraeläimille tautia aiheuttavien bakteerien resistenssi on niin yleistä, että hoito voi vaikeutua.

Tavanomaisen resistenssiseurannan lisäksi viime vuosina on tutkittu MRSA -bakteerin esiintymistä sioissa ja sikatiloilla. Vaikka bakteeri ei aiheuta sikojen sairastumista, on keskusteltu aiheuttaako se tartuntariskiä eläimiä käsitteleville ihmisille.

MRSA:n lisäksi käsiteltiin ns. ESBL (laajakirjoinen beetalaktamaasiresistenssi) -bakteerien muodostamaa uhkaa. Suomessa ei ole zoonoosi- tai indikaattoribakteereilla todettu ESBL-resistenssiä, mutta esimerkiksi Hollannissa sitä todetaan siipikarjalla hyvin yleisesti. Joitakin ESBL-bakteereita on eristetty seuraeläimistä.

Suomessa uraauurtavaa toimintaa

Suomi on ollut uranuurtaja monissa eläinten antibioottien käyttöön liittyvissä asioissa. Eläimille käytettävien antibioottien käyttösuositukset ovat tärkeässä ohjausroolissa ja niitä uudistetaan säännöllisesti. Ensimmäisen kerran suositukset annettiin jo vuonna 1996. Suosituksilla käyttöä suunnataan siten, että resistenssitilanne pysyy hallinnassa. Vuonna 1997 julkaistiin ns. konsensuslausuma, jossa käsiteltiin myös eläinten antibiootteihin liittyviä kysymyksiä sekä eläinlääketieteen että lääketieteen näkökulmasta. Nykyinen hyvä resistenssitilanne on seurausta toimivasta yhteistyöstä eläinten kasvattajien, eri tuotantojärjestöjen ja eläinlääkäreiden kesken.

Koska eläimille ja ihmisille käytetään pääosin samojen ryhmien antibiootteja, pidetään tärkeänä, ettei eläintuotannon antibioottikäyttö aiheuta uhkaa ihmisten terveydelle. Antibioottien käyttöä pyritään edelleen vähentämään ennaltaehkäisemällä bakteerien aiheuttamia sairauksia.

Uudet eläinten kasvatuksen tuotantorakenteet voivat vaikeuttaa tautien hallintaa ja johtaa lisääntyneeseen antibioottien käyttöön. Antibioottien käyttö on Suomessa hyvin säädeltyä ja resistenssitilanteen seurannan ohella valvotaan myös eläimistä saatavien elintarvikkeiden antibioottijäämiä.

Lue julkilausuma (pdf, 24 kb)

Lisätietoja:

Professori, osastonjohtaja Tuula Honkanen-Buzalski
puh. 050 382 7996, tuula.honkanen-buzalski at-merkki.gif : 1Kb evira.fi

Aihealueet: