Biokaasulaitosten lannoitteista vain vähäinen riski elintarviketeollisuudelle

6.10.2014

<p>Biokaasulaitosten käsittely- eli mädätysjäännöksiä voi käyttää lannoitteina tai maanparannusaineina. Käsittelyjäännökset saattavat kuitenkin sisältää haitallisia orgaanisia yhdisteitä, jotka lannoituksessa päätyvät maaperään. Osa aineista voi kertyä myös elintarvikkeisiin. On epätodennäköistä, että käsittelyjäännösten maatalouskäyttö aiheuttaisi merkittävää riskiä elintarvikkeiden turvallisuudelle.</p>

Biokaasulaitosten käsittelyjäännösten mahdollisesti sisältämien orgaanisten haitallisten aineiden aiheuttama riski elintarviketurvallisuudelle on todennäköisesti vähäinen. Aineet voivat päätyä käsittelyjäännösten lannoitekäytön mukana maaperään, mutta kasveihin ja eläinperäisiin elintarvikkeisiin niitä kertyy kuitenkin vähän.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT ovat selvittäneet yhteishankkeessaan orgaanisten haitallisten yhdisteiden esiintymistä biokaasulaitosten lopputuotteissa ja yhdisteiden aiheuttamaa riskiä elintarvikkeiden turvallisuudelle. Hankkeessa on tutkittu puhdistamoliete-, biojäte-, elintarviketeollisuuden sivutuote- ja lantapohjaisia mädätysjäännöksiä.

Useimmat yhdisteet hajoavat nopeasti

Haitallisia orgaanisia yhdisteitä löytyi kaikista tutkituista mädätysjäännöksistä. Mitattujen käsittelyjäännösten haitallisten orgaanisten aineiden pitoisuudet olivat samaa luokkaa kuin muissa Euroopan maissa.

”Useimmat tutkituista yhdisteistä hajoavat maaperässä melko nopeasti. Useimmat aineet eivät juurikaan  kerry maaperästä elintarvikkeisiin tai niitä päätyy maaperään niin vähän, ettei niitä kerry merkittävästi kasveihin tai eläinperäisiin elintarvikkeisiin. Niinpä niiden aiheuttama riski elintarvikkeiden turvallisuudellekin on todennäköisesti vähäinen”, sanoo erikoistutkija Kimmo Suominen Eviran riskinarvioinnin tutkimusyksiköstä.

Lisätutkimusta käsittelyjäännöksistä tarvitaan

Eräät esimerkiksi sisustustekstiileissä käytettävät bromatut eli orgaanista bromia sisältävät palonsuoja-aineet kuten PBDE-yhdisteet (polybromatut difenyylieetterit) ja muun muassa tekstiileissä vettähylkivinä aineina käytetyt perfluoratut alkyyliyhdisteet ovat ympäristössä pysyviä.  Ne saattavat kertyä maaperään käsittelyjäännösten toistuvan ja pitkäaikaisen käytön myötä. Niillä on myös taipumus kertyä elintarvikkeisiin. 

”Näiden aineiden käyttäytymisestä elintarvikeketjussa tarvitaan lisätietoa. Lähes kaikkien tutkittujen aineiden käsittelyjäännöksen kertalevityksen aiheuttama laskennallinen maaperäkuormitus oli samaa suuruusluokkaa kuin esimerkiksi sateen mukana tuleva ilmalaskeuma Suomessa tai muissa Pohjoismaissa. Käsittelyjäännösten yhden levityskerran aiheuttama PBDE-yhdisteiden kuormitus voi olla jopa tuhatkertainen verrattuna kirjallisuudessa esitettyyn ilmalaskeumaan”, Suominen toteaa.

Tutustu tutkimukseen ja siihen sisältyneisiin kemikaaliryhmiin

Tutkimushankkeen tulokset on julkaistu MTT:n raportissa
Marttinen, S., Suominen, K., Lehto, M., Jalava, T., Tampio, E.
Haitallisten orgaanisten yhdisteiden ja lääkeaineiden esiintyminen biokaasulaitosten käsittelyjäännöksissä sekä niiden elintarvikeketjuun aiheuttaman vaaran arviointi.
BIOSAFE-hankkeen loppuraportti. MTT Raportti 135, 2014.

Aiheesta on kirjoitettu myös vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli
Suominen, K., Verta, M., Marttinen, S.
Hazardous organic compounds in biogas plant and products – soil burden and risk to food safety.
Science of the Total Environment 2014: Vol. 491–492, pp. 192–199.

Lisää aiheesta Biokaasulaitokset voivat jalostaa peltokäyttöön sopivia lannoitteita

Lisätietoja:
erikoistutkija Kimmo Suominen, p. 040 8279 715

 

Aihealueet: