EFSA arvioi elintarvikkeiden sisältämän alumiinin turvallisuutta

16.7.2008

<div>EFSAn tutkijat ovat arvioineet eri elintarvikkeiden sisältämän alumiinin turvallisuutta ja määrittäneet alumiinin siedettäväksi viikkosaanniksi (Tolerable Weekly IntakeTWI) 1 milligrammaa (mg) alumiinia painokiloa kohti. AFC-lautakunnan asiantuntijoiden arvion mukaan alumiinin saanti voi ylittää TWI:n huomattavalla osalla Euroopan väestöä.</div>

Lisäaineita, aromeja, valmistusaineita ja elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja käsittelevän EFSAn AFC-lautakunnan arvio perustuu käytettävissä oleviin tutkimuksiin, joista osassa on todettu alumiinin aiheuttavan haittavaikutuksia eläinten hermostolle ja lisääntymisjärjestelmille.

Väestön tärkein alumiinialtistuksen lähde on ruokavalio. Yksittäisten elintarvikkeiden alumiinipitoisuus vaihtelee huomattavasti. Elintarvikkeiden sisältämä alumiini on peräisin luonnosta, alumiinia sisältävistä lisäaineista sekä elintarvikkeen kanssa kosketuksissa olevista materiaaleista, kuten kattiloista, pannuista ja alumiinifoliosta.
Ruokavaliossa alumiinin saantiin vaikuttavat eniten viljat ja viljatuotteet (kuten leivät, kakut, keksit ja piirakat), vihannekset (kuten sienet, pinaatti, retiisi ja lehtisalaatti), juomat (kuten tee ja kaakao) ja jotkut soijapohjaiset äidinmaidonkorvikkeet. Juomavesi ei ole merkittävä alumiinin lähde. Erilaiset lääkkeet ja alumiiniyhdisteitä sisältävät kuluttajatuotteet voivat lisätä alumiinin saantia.

Euroopan komissio pyysi EFSAlta mielipidettä ruokavalioon sisältyvän alumiinin aiheuttamista terveysriskeistä. Riskinhallinnasta vastaavat tahot EU:ssa voivat hyödyntää AFC-lautakunnan arviota harkitessaan toimenpiteitä koskien alumiinin käyttöä elintarvikkeissa ja elintarvikkeiden kanssa kosketuksissa olevissa materiaaleissa.

AFC-lautakunnan puheenjohtaja Sue Barlow’n mielestä arviointi oli oikein ajoitettu, koska se osoitti, miten tärkeää on saada kattavampaa tietoa elintarvikkeissa esiintyvän alumiinin lähteistä ja alumiinin käytön laajuudesta. Näin voidaan alentaa altistusta niillä henkilöillä, joiden viikkosaanti ylittää TWI-rajan.

Alumiinin kokonaissaantia elintarvikkeista arvioitiin Hollannissa, Ranskassa, Iso-Britanniassa ja Ruotsissa tehtyjen tutkimusten avulla. Lautakunta totesi merkittäviä eroja henkilöiden elintarvikeperäisessä alumiinialtistuksessa. Aikuisten keskimääräinen viikkosaanti vaihteli 0,2:n ja 1,5 milligramman välillä painokiloa kohti. Lapsilla ja nuorilla maksimisaanti oli 0,7 – 2,3 mg painokiloa kohti.

EU:n komissio pyysi lautakuntaa määrittämään yksityiskohtaisesti eri väestöryhmien altistuksen kustakin lähteestä. Ihmisten ruokavaliotutkimusten rakenteen ja käytettyjen analyysimenetelmien vuoksi alumiinin saantia pystyttiin kuitenkin arvioimaan vain elintarvikkeista yleensä eikä eri lähteiden, kuten luonnon alumiinin, elintarvikkeiden lisäaineiden sisältämän alumiinin tai folioista, astioista ja välineistä elintarvikkeiden valmistuksen ja säilytyksen aikana vapautuvan alumiinin osuutta voitu määrittää.

Koska alumiini kertyy elimistöön, lautakunta päätyi antamaan siedettävän viikkosaannin (TWI) päivittäisen saantiarvon sijasta ja määritti TWI:lle arvon 1 mg painokiloa kohti.

Lautakunnan arvio perustuu useista eri eläintutkimuksista saatuihin tuloksiin, jotka osoittavat ruokavalioon sisältyvien alumiiniyhdisteiden haitalliset vaikutukset kiveksille, sikiöille ja hermoston kehitykselle samoin kuin aikuisen yksilön hermostolle. Lautakunta totesi, että käytettävissä oleviin tutkimuksiin liittyi tiettyjä rajoituksia ja alumiinia sisältäviä elintarvikkeiden lisäaineista on vain muutamia tutkimuksia.

Alumiini on todettu hermomyrkylliseksi dialyysipotilaille, jotka altistuvat kroonisesti suurille alumiinipitoisuuksille. Alumiinilla on myös epäilty olevan yhteys Alzheimerin tautiin ja muihin ihmisten hermostoa rappeuttaviin degeneratiivisiin tauteihin. Käytettävissä olevan tieteellisen tutkimusaineiston valossa lautakunta ei kuitenkaan katsonut elintarvikkeiden sisältämän alumiinin aiheuttavan riskiä sairastua Alzheimerin tautiin.

Suomessa ei ole tehty vastaavanlaista riskinarviointia eikä tutkittu alumiinin saantia.
Kuluttajille suositellaan, ettei alumiinikattiloita ja -mehustimia kuten vanhoja ”mehumaijoja” käytetä happamien ruokien, esimerkiksi marjapohjaisten jälkiruokien ja -kiisselien sekä marjapohjaisten puurojen valmistamiseen tai hillonkeittämiseen.


Lisätietoja:
Ylitarkastaja Taina Rautio, Tuoteturvallisuusyksikkö, (lisäaineet ja kontaktimateriaalit), puh. 020 77 24289
Ylitarkastaja Ulla Karlström, Tuoteturvallisuusyksikkö, (toksikologia), puh. 020 77 24288

EFSAn lausunto:
http://www.efsa.eu.int/EFSA/efsa_locale-1178620753812_1211902003996.htm

Tietoa alumiinia sisältävistä lisäaineista:
www.evira.fi > Elintarvikkeet > Elintarviketietoa > Lisäaineet > Alumiinia sisältävät lisäaineet



Aihealueet: