EFSA ja Euroopan tautikeskus ECDC ovat julkaisseet yhteisen bakteerien antibioottiresistenssin v. 2009 seurantaraportin

12.7.2011

<p>Raporttiin on ensimmäisen kerran yhdistetty tiedot sekä ihmisistä että eläimistä ja elintarvikkeista peräisin olevilla zoonoottisilla ja indikaattoribakteereilla esiintyvästä antibioottiresistenssistä eli mikrobilääkkeisiin kohdistuvasta vastustuskyvystä. Zoonoottisista eli ihmisten ja eläinten välillä tarttuvista bakteereista tärkeimpiä ovat salmonellat ja kampylobakteerit. Suolistoperäisten indikaattoribakteerien resistenssi kuvaa välillisesti eläinten mikrobilääkehoitojen yleisyyttä ja tasoa. Indikaattoribakteerit voivat myös toimia resistenssitekijöiden varastona tautia aiheuttaville bakteereille.</p>

Antibioottiresistenssi oli varsin tavallista eläimistä ja elintarvikkeista eristetyillä salmonella-, kampylobakteeri- ja indikaattoribakteerikannoilla vuonna 2009. Resistenssitasoissa oli huomattavaa maakohtaista vaihtelua, mutta tasot pysyivät monin paikoin melko samankaltaisena aikaisempiin vuosiin verrattuna. Yksittäisten maitten tuloksia verrattaessa on kuitenkin huomioitava, etteivät seuranta- ja raportointijärjestelmät ole edelleenkään täysin yhteneviä maiden välillä. Erityisesti salmonellan seurantatulokseen vaikuttaa huomattavasti se, mitkä salmonellan serotyypit ovat maassa yleisimpiä.

Raportin mukaan erityisen huolestuttavaa on resistenssin esiintyminen tietyille ihmisten lääkinnässä kriittisen tärkeille antibiooteille. Esimerkiksi fluorokinoloniresistenssi oli monissa maissa yleistä siipikarjan ja sikojen kampylobakteereilla; kannoista oli keskimäärin jo puolet vastustuskykyisiä siprofloksasiinille. Myös siipikarjan salmonelloilla esiintyi vastustuskykyä tälle antibiootille, mutta resistenttejä kantoja oli vain noin viidennes. Siipikarjan indikaattori - E. coli kannoista resistenttejä siprofloksasiinille oli lähes puolet. Salmonelloilla puolestaan esiintyi vastustuskykyä yleisesti ampisilliinille, tetrasykliinille ja sulfonamideille; eniten sioilla ja sianlihassa (47-60%), mutta myös naudoilla (37-40%) ja siipikarjan lihassa (27-33%). Myös indikaattoribakteereilla esiintyi yleisesti resistenssiä näille kolmelle antibiootille. Vaikka keskimäärin vastustuskyky kolmannen polven kefalosporiineja kohtaan oli edelleen vähäistä, niin eräissä maissa siipikarjan E. coli-kantojen resistenssi kefortaksiimia kohtaan oli huolestuttavan yleistä.

Suomessa Evira seuraa järjestelmällisesti eläimistä eristettyjen bakteerien resistenssiä FINRES-Vet-ohjelman puitteissa. Ohjelma käynnistyi vuonna 2002 ja se käsittää mm. salmonellat, kampylobakteerit ja indikaattoribakteerit. Indikaattoribakteereita tutkitaan vuosittain vaihtuvalta tuotantoeläinlajilta. Ohjelman viimeisin raportti kattaa vuodet 2007-2009, ja se ilmestyi kuluvan vuoden maaliskuussa. Ohjelman tulokset vuodelta 2009 on kirjattu myös nyt ilmestyvään EFSA-ECDC yhteisraporttiin. Tulokset osoittavat resistenssi-tason olevan Suomessa edelleen yleisesti alhainen. Resistenttien kantojen osuudet ovat tyypillisesti kymmenes-kahdeskymmenesosa Eurooppalaisesta keskitasosta, jos niitä lainkaan löydetään.

Lisää aiheesta internetissä:
EFSAn uutinen (englanniksi)
Seurantaraportti (englanniksi)
FINRES-Vet-ohjelman 2007-2009 raportti (englanniksi)
Eläinten mikrobilääkehoidon periaatteet

Lisätietoja:
Eläinten resistenssiasiat: erikoistutkija Lasse Nuotio, Evira, p. 040 489 3443
Resistenssistä ihmisillä: FT Jari Jalava, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos THL, p. 020 610 6629

Aihealueet: