EFSA julkaissut arvioinnin elintarvikkeiden ja tuotantoeläinten laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavien bakteerien aiheuttamasta kansanterveydellisestä riskistä

12.8.2011

<p>Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on julkaissut arvion elintarvikkeiden ja tuotantoeläinten laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavien bakteerien aiheuttamasta kansanterveydellisestä riskistä. ESBL/AmpC-entsyymejä tuottavat bakteerit ovat resistenttejä eli vastustuskykyisiä hyvin monille ns. beetalaktaamiantibiooteille, jotka ovat ihmisten lääkinnässä tärkein antibioottiryhmä.</p>

Sekä ESBL- että AmpC -entsyymejä tuottavat bakteerit ovat resistenttejä mm. kolmannen, ja ESBL-entsyymejä tuottavat bakteerit myös neljännen polven kefalosporiineille. ESBL/AmpC-entsyymejä tuottavat bakteerit ovat hyvin usein resistenttejä myös muiden antibioottiryhmien lääkkeille. Eläinten resistentit bakteerit voivat aiheuttaa ongelmia myös ihmisten lääkinnässä, koska eläimet voivat toimia resistenttien bakteerikantojen ja resistenssigeenien varastoina ja ne voivat levitä ihmisiin esimerkiksi suoran kosketuksen ja elintarvikkeiden välityksellä. Antibioottiresistenssi on myös Suomessa merkittävä kansanterveydellinen huolenaihe. Vaikka ihmisten ESBL/AmpC-entsyymejä tuottavien E. coli -bakteerien tärkein lähde ovat toiset ihmiset, on näiden bakteerikantojen alkuperä epäselvä.

Arviossa kerrotaan, että ESBL/AmpC-entsyymejä tuottavat salmonellat ja E. coli -bakteerit ovat maailmanlaajuisesti lisääntyneet eläimissä ja elintarvikkeissa vuodesta 2000 lähtien. Niitä on tavattu kaikilla tuotantoeläinlajeilla, mutta yleisimpiä ne ovat siipikarjassa ja siipikarjatuotteissa. Todennäköisimmin kannat leviävät siipikarjasta ihmisiin elintarvikkeiden välityksellä. Järjestelmällinen eläimistä eristettyjen bakteerien resistenssiseuranta, FINRES-Vet -ohjelma, aloitettiin Suomessa vuonna 2002. Evira toteuttaa seurannan. FINRES-Vet -ohjelmassa seurataan mm. salmonellan, kampylobakteerien ja indikaattoribakteerien resistenssiä. Indikaattoribakteereita, joihin kuuluu myös E. coli, tutkitaan vuosittain vaihtuvalta tuotantoeläinlajilta. Vuonna 2011 kohde-eläinlajina on broileri. Tämän ohjelman puitteissa ei toistaiseksi ole todettu ESBL-entsyymejä tuottavia bakteereita, sen sijaan niitä on eristetty seuraeläimien ja hevosten tautiepäilynäytteistä. Parhaillaan Evirassa toteutetaan tutkimushanketta, jossa selvitetään ESBL-resistenssiä ilmentävien E. coli –bakteerien esiintymistä myös ulkomaisessa siipikarjanlihassa.

Antibioottien käyttö aiheuttaa valintapaineen, joka edistää antibioottiresistenssin leviämistä. Arviossa todetaan, että koska ESBL/AmpC -entsyymejä tuottavat bakteerit ovat usein resistenttejä myös muiden ryhmien antibiooteille, kaikkien antibioottien käyttö voi valikoida näitä bakteerikantoja. Tärkein valikoiva tekijä on eläimillä kefalosporiinien käyttö ja näin ollen tehokkain keino estää näiden kantojen valikoitumista on kieltää tai rajoittaa kolmannen ja neljännen polven kefalosporiinien käyttöä eläimille. Muita keinoja vähentää eläinten ESBL/AmpC-entsyymejä tuottavien bakteerien ihmisten terveydelle aiheuttamaa riskiä ovat erilaiset tavat rajoittaa bakteerien leviämistä: eläintilojen bioturvallisuuden lisääminen, eläinkaupan rajoitukset ja koko elintarviketuotantoketjun hygienian parantaminen.

Suomen hyvän eläintautitilanteen vuoksi antibioottien käyttö tuotantoeläinten lääkinnässä on kansainvälisesti verrattuna vähäistä. Tietyt antibiootit halutaan varata vain ihmisten infektioiden hoitoon. Antibioottien käytöstä eläinlääkinnässä on annettu suositukset, joita päivitetään säännöllisesti. Suositukset ohjaavat käyttöä hallittuun suuntaan. Suositusten mukaan tulee ensisijaisesti käyttää kapeakirjoista antibioottia.

EFSAn uutinen aiheesta  (englanniksi).

Lisätietoja antavat:
Antibioottiresistenssitutkimukset: yksikönjohtaja Anna-Liisa Myllyniemi,
mikrobiologian tutkimusyksikkö, p. 02077 24451
Antibioottien käyttö eläimillä: ylitarkastaja Saija Kalenius,
eläinten terveys ja hyvinvointi –yksikkö, p. 02077 25138

Aihealueet: