Eläimet syövät Suomessa laadukasta rehua

15.7.2014

<p>Suomalaiset tuotanto- ja lemmikkieläimet saavat pääosin hyvälaatuista ja turvallista rehua. Vuonna 2013 viranomaiset joutuivat kieltämään rehujen valmistuksen, markkinoinnin tai käytön vain harvoin. Rehualan toimijoille annettiin vakavia huomautuksia erittäin vähän.</p>

Rehut ovat tärkeä tekijä eläimen hyvinvoinnissa, mutta ne ovat myös osa elintarvikeketjua. Eläinten rehujen laatua ja turvallisuutta sekä rehualan toimijoita valvotaan kaikissa tuotanto-, valmistus-, varastointi- ja jakeluvaiheissa tuonnista, viennistä ja myynnistä käyttöön asti. Ketjun kaikissa vaiheissa tärkeitä ovat myös rehujen merkinnät ja jäljitettävyys, jotta raaka-aineet ja tuote-erät voidaan tunnistaa sekä sisältö todentaa. Valvonta kattaa yhtä lailla tuotantoeläinten rehut kuin lemmikkien ruuat ja linnunsiemenetkin.

Rehujen valvonnasta vastaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, joka määrittelee valvonnan vuosittaiset painopisteet arvioimiensa riskien pohjalta. Siten rehualan toimijoita valitaan valvonnan kohteiksi erityisesti valmistusmäärän, toiminnan vaativuuden, raaka-aineiden käytön ja aikaisempien valvontatulosten perusteella. Valvottavat rehut valitaan niiden koostumuksen, käyttötarkoituksen ja alkuperän sekä aikaisempien valvontatulosten ja EU:sta saatujen ilmoitusten pohjalta.

Rehuala noudattaa hyvin lainsäädäntöä

Vuonna 2013 Suomessa oli lähes kaksituhatta rehualan toimijaa rehutehtaista tuojiin, kuljettajiin ja kauppiaisiin. Rehualan alkutuotannon toimijoita eli pääasiassa viljelijöitä ja maatiloja oli 63 000. Toimijoiden määrä on molemmissa ryhmissä kasvanut noin sadalla viime vuodesta.

Vuonna 2013 tarkastettiin 80 rehualan toimijaa ja 204 alkutuotannon toimijaa.

”Toimijat noudattavat valtaosin hyvin rehulainsäädännön vaatimuksia ja käyttävät aikaisempaa paremmin myös laadunvalvontajärjestelmiä. Puutteita on ensisijaisesti paperitöissä: omavalvonnassa, rehujen merkinnöissä ja saateasiakirjoissa sekä toiminnan kirjallisessa ohjeistuksessa. Alkutuotannon toimijoilla oli eniten puutteita rekisteröinneissä ja rehuvarastojen merkinnöissä”, sanoo ylitarkastaja, jaostopäällikkö Tarja Root Evirasta.

Pakkausmerkinnöissä puutteita

Vuonna 2013 viranomaisvalvonnassa otettiin lähes viisituhatta rehunäytettä, joista tehtiin lähes kymmenentuhatta erilaista haitallisten ja kiellettyjen aineiden sekä ravitsemuksellisen koostumuksen analyysiä.

Rehuista annetut huomautukset liittyivät bakteerien pitoisuuksiin, kasviperäisiin epäpuhtauksiin ja tuholaisiin sekä erityisesti pakkausmerkintöihin. Analyysitulosten perusteella kiellettiin vain 23 rehuerän markkinointi. Kiellot liittyivät edellisten vuosien tapaan pääasiassa kasviperäisten rehuaineiden ja lemmikkien raakaruuan mikrobiologisiin haittoihin sekä siipikarjan rehuseosten lisäainejäämiin ja ravintoainepoikkeamiin. Myös linnunsiementen tuholaiset ja hukkakaura toivat markkinointikieltoja.

Nautojen, sikojen, siipikarjan, kalojen ja muiden elintarviketuotantoeläinten kotimaisista rehuista ei todettu salmonellaa. Muista EU-maista tuotujen kasviperäisten rehujen salmonellatutkimukset on tehty vuoden 2013 alusta lähtien toimijoiden omavalvontana. Se ei ole lisännyt tuontieriin liittyviä turvallisuusriskejä.

Lue lisää:
Rehuvalvonnan raportti 2013 
Rehujen tuotevalvonnan analyysitulokset 2013
Rehut

Lisätietoja:  ylitarkastaja, jaostopäällikkö Tarja Root, p. 040 5725 397

 

Aihealueet: