Eläintautitilanne Suomessa pysyi hyvänä vuonna 2011

29.11.2012

<p>Helposti leviäviä ja vaarallisia eläintauteja ei todettu Suomessa lainkaan vuonna 2011. Valvottavista eläintaudeista todettiin muun muassa salmonellaa 21 tuotantoeläintilalla, kalojen bakteeriperäistä munuaistautia (BKD) viidellä sisävesi- tai nousualueen laitoksella ja kirjolohen verenvuotoseptokemiaa (VHS) kahdella Ahvenanmaan rajoitusalueen laitoksella.</p>

Siipikarjan tarttuvaa keuhkoputken tulehdusta (Infectious bronchitis) todettiin Suomessa viime vuonna usean vuoden tauon jälkeen. Kliinisinä oireina voimakkaita hengitystieoireita ja muninnanlaskua aiheuttavaa taudinmuotoa todettiin erityisesti harrastekanaloissa.

Kaupallisilla tiloilla sekä munintakana- että broileripuolella esiintyi myös lieviä, rokotevirukselle läheistä sukua olevan viruksen aiheuttamia oireita. Suomessa ei ole vuosikymmeniin rokotettu siipikarjaa tarttuvaa keuhkoputkentulehdusta vastaan.

Perustana eläintautien ilmoittamisjärjestelmä

Vakavien eläintautien varhaisen toteamisen perustana on eläintautien ilmoittamisjärjestelmä, jossa eläinlääkärit ja eläintenomistajat ilmoittavat viranomaisille eläimillä toteamistaan tarttuviin tauteihin viittaavista oireista.

Vuonna 2011 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan tehtiin yhteensä 133 välitöntä epäilyilmoitusta lakisääteisesti vastustettavista eläintaudeista. Useimmat ilmoitukset koskivat muuttunutta käyttäytymistä, joka antoi aiheen epäillä esimerkiksi raivotautia tai äkkikuolemia ilman muuta selvää syytä. Kaikki eläintautiepäilyilmoitukset tutkittiin lakisääteisesti vastustettavien sekä muiden vakavien tarttuvien eläintautien varalta.

Ilmoitusjärjestelmän tuottaman tiedon lisäksi Evira ylläpitää eläintautien seurantaohjelmia, joiden perusteella näytteitä kerätään muun muassa eläintiloilta, teurastamoilta ja meijereistä tautitilanteen varmistamiseksi.

Uusiin uhkiin varaudutaan

Vuoden 2011 aikana jouduttiin varautumaan myös lähialueilta tuleviin uusiin uhkiin. Koska afrikkalaisen sikaruton leviäminen Venäjällä jatkui, näytteenottoa taudin varalta päätettiin tehostaa ja kohdentaa erityisesti Kaakkois- ja Itä-Suomessa sijaitseviin villisikatarhoihin sekä luonnonvaraisiin villisikoihin. Vuoden 2012 alusta seurantaan otettiin mukaan myös jalostuseläimiä.

Syksyllä 2011 Evira osallistui yhteispohjoismaiseen afrikkalaisen sikaruton valmiusharjoitukseen ja varautumista on jatkettu yhteistyössä Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa vuonna 2012.

Myös raivotautiin varautumista ja ennaltaehkäisyä jouduttiin tehostamaan. Kun Venäjän Karjalassa, Prääsässä, todettiin elokuussa 2011 naudoilla raivotautia, laajennettiin villieläinten raivotautirokotuksia Suomen puolella yli kaksinkertaiseksi. Syöttirokotusaluetta laajennettiin itärajan suunnassa etelästä pohjoiseen ja aluetta levennettiin. Raivotaudin seurantaohjelmassa tutkittiin yhteensä 513 näytettä, joista yhdessäkään ei todettu raivotautia. Villieläinten rokotuksia jatketaan myös seuraavina vuosina Suomen raivotautivapauden turvaamiseksi.

Lisää tietoja Suomen eläintautitilanteesta löytyy Eläintaudit 2011 vuosiraportista: http://www.evira.fi/portal/fi/evira/julkaisut/?a=view&productId=330


Aihealueet: