Elintarvikkeiden riskinarvioinnilla selvitetään riskit ja hyödyt

30.11.2006

<div>Elintarviketurvallisuusvirasto Evira järjestää tänään 30.11.2006 elintarviketurvallisuuteen liittyvän riskinarviointiseminaarin ”Emerging challenges in Risk Assessment”. Evira isännöi samana päivänä pidettävän Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (European Food Safety Authority, EFSA) kokousta ja riskinarviointiseminaari järjestetään tämän kokouksen yhteydessä. </div>

Seminaarissa riskinarvioinnin asiantuntijat käsittelevät elintarviketurvallisuutta mm. seuraavien käytännön esimerkkien avulla.

Ravitsemuksellinen täydentäminen ja terveysriskit – tanskalainen malli kokonaissaannin arvioimiseen

Dr Salka E. Rasmussen Tanskan Eläinlääkintä- ja elintarviketurvallisuuslaitoksesta DFVR:stä luennoi aiheesta ”A safe strategy for addition of vitamins and minerals to foods”. Vitamiinien ja kivennäisaineiden lisääminen elintarvikkeisiin tulisi toteuttaa ilman millekään kuluttajaryhmälle aiheutuvaa terveysriskiä. DFVR on kehittänyt mallin tämän varmistamiseksi. Kansainväliset asiantuntijaryhmät ovat asettaneet ravintoaineille, esim. vitamiineille turvallisen saannin ylärajat. Kun lisäksi on käytettävissä tutkimustietoa ravintoaineiden saannista sekä ruoasta että ravintolisistä, voidaan mallin avulla arvioida, miten paljon eri ravintoaineita voidaan turvallisesti käyttää elintarvikkeiden täydentämiseen, esimerkiksi vitaminoimiseen. Dr Rasmussen korostaa mallin etuna olevan, että se ottaa huomioon myös ravintolisistä (pillerit, puristeet) saatavat vitamiinit ja kivennäisaineet. Tutkimusten mukaan ravintolisiä käyttää Tanskassa säännöllisesti puolet aikuisväestöstä ja kaksi kolmasosaa lapsista. Malli ottaa huomioon myös eri ikäryhmien (mm. lasten) ravintoaineiden saannin sekä herkkyyden tiettyjen ravintoaineiden haittavaikutuksille.

Haitat ja hyödyt yhteismitallisiksi, esimerkkinä kalan syöntisuositukset

Professori (emer.) Jouko Tuomisto Kansanterveyslaitoksesta luennoi aiheesta ”Scylla or charybdis – navigating between risks and benefits?” Esitelmän aiheena on kemikaalien riskinarviointi (hyödyt vs. haitat), esimerkkinä dioksiini ja kalan syöntisuositukset. Dioksiinit ovat esimerkki kalan haitallisista epäpuhtauksista. Suomessa väestön suurin dioksiinilähde on kala, erityisesti Itämeren kala. Tämän vuoksi joudutaan tekemään arviointi siitä, mikä on kalan käyttämisen riski väestölle. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei kalan käytön vähenemisestä seuraa haittoja, sillä suuret väestötutkimukset ovat osoittaneet, että kalan käyttö vähentää sydänkuolemia jopa kolmanneksella ja kokonaiskuolleisuutta lähes 20 prosentilla.

Keskeistä on siis pyrkiä saamaan haitat ja hyödyt yhteismitallisiksi. Työkaluja tähän pyritään luomaan tutkimuksen avulla. Harjoitusesimerkkinä on ollut arvioida erään amerikkalaisen työryhmän suositusta. Amerikkalaisten ehdottamat kalan käyttörajoitukset vähentäisivät Tuomiston työryhmän arvioiden mukaan syöpämääriä koko Euroopan lähes 400 miljoonan asukkaan väestössä enintään 50 syöpätapauksella (syöpiä on kaikkiaan yli miljoona). Samaan aikaan kalan käytön voidaan arvioida estäneen noin 30 000 sydänkuolemaa. Tämän vuoksi pelkkien haittojen pohjalta toimiminen saattaa olla väestön terveyden kannalta hyvin epäedullista.

Suomen hyvä salmonellatilanne rakennettu 40 vuodessa tutkimuksen avulla

Yksikönjohtaja, ELT Riitta Maijala, Eviran eläinten terveys ja hyvinvointi -yksiköstä luennoi aiheesta ”Science and risk management in controlling salmonella”. Maijala tarkastelee sitä, miten salmonellariskin hallintaan tähtäävä tutkimus on alkanut Suomessa. Pitkäjänteisen tutkimuksen, seurannan ja koko ketjun kattavan torjuntatyön avulla maamme salmonellatilanne on saatu erittäin hyväksi.

Suomessa on vastustettu salmonellaa noin 40 vuoden ajan mm. rehujen tuotannossa. Maassamme on ollut voimassa kymmenen vuoden ajan salmonellan valvontaohjelma. Ohjelman tavoite on, että naudan, sian ja siipikarjan lihassa sekä kananmunatuotannossa esiintyy salmonellaa alle yhden prosentin. Tutkimuksen avulla on löydetty erilaisia keinoja salmonellariskin hallintaan. Esimerkkinä tästä on ns. Nurmi-menetelmä, jonka avulla salmonellatartuntoja on voitu selvästi vähentää. Nurmi-menetelmää käytetään laajasti broilerituotannossa eri maissa.

Vuonna 1995 aloitetun kansallisen salmonellaohjelman vaatimusten mukaan koko tietty broilerierä kuumennetaan, mikäli siinä on todettu salmonellaa. Toimenpide on kallis, ja riskinarvioinnin sekä sairauskuluanalyysin avulla on voitu laskea, mikä on tämän toimenpiteen kustannushyöty. Tuloksena on, että yksikin säästetty kuolemantapaus korvaa tämän toimenpiteen ja muun broileriketjun salmonellavalvonnan kulut. Riskinarviointimallin perusteella on myös arvioitu, että mikäli 30 % kananmunien kulutuksesta korvautuisi kananmunilla, joissa on salmonellaa saman verran kuin monissa Euroopan yhteisön jäsenmaissa (0.06–1 %), suomalaisten kuluttajien riski saada salmonellatartunta kananmunien välityksellä 70–1000-kertaistuisi.

Riskinarvioinnissa selvitetään riskit ja hyödyt sekä vaara ja sen luonne

Evirassa toimii riskinarviointiyksikkö, jonka tavoitteena on eläinten ja kasvien terveyden sekä elintarvikkeiden, rehujen ja kasvinsuojeluaineiden turvallisuuden parantaminen tieteelliseen tutkimukseen perustuvalla riskinarvioinnilla.

Riskinarviointi tuottaa uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää kansainvälisellä, kansallisella ja paikallisella tasolla, esimerkiksi eläintautien valmiussuunnitelmien laatimisessa tai Suomen hakiessa erityisasemaa tai osoittaessa erityisaseman merkitystä jonkin toimintatavan osalta. Riskinarvioinnista saatava tieto auttaa myös kehittämään tautien vastustamista.

Lisätietoja:
ELT Riitta Maijala, yksikönjohtaja, eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö, puh. 02077 24210
Dr Salka Rasmussen, Department of Toxicology and Risk Assessment, Danish Institute for Food and Veterinary Research, puh. +45 7234 7548, sera@dfvf.dk
Professori Kirsti Savela, yksikönjohtaja, riskinarviointiyksikkö, Evira, puh. 02077 24020
Professori (emer.) Jouko Tuomisto, Kansanterveyslaitos, puh. 040 586 6761, etunimi.sukunimi@ktl.fi
(Eviran sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@evira.fi)

Riskinaviointiseminaarin 30.11.2006 esitelmädiat: 
Risk assessment in Evira,
Prof. Kirsti Savela, Evira
A safe strategy for addition of vitamis and minerals to foods,
Dr Salka Elbo Rasmussen, DFVR (Tanska)
Scylla or Charybdis - navigating between risks and benefits?,
Prof. (emer.) Jouko Tuomisto, KTL
Science and risk management in controlling salmonella,
ELT  Riitta Maijala, Evira

EFSAn tiedote (EFSAn Internet-sivuilla)
- suomenkielinen
- englanninkielinen

Aihealueet: