Ensimmäisistä puinneista hyvälaatuista viljaa

4.9.2007

<div>Keskimääräiset hehtolitrapainot ovat olleet korkeita syksyn 2007 viljasadossa, vaikkakin alempia kuin ennätyssyksynä 2006. Leipäviljoista rukiin sekä aikaisin puitujen kevätvehnien laatu on ollut hyvä. Kevätvehnän valkuaispitoisuus näyttäisi olevan kahta edellistä vuotta korkeampi. Toisaalta rehuviljojen valkuaispitoisuus on alhainen. </div>

Viljasadon laatuseurannan tähän mennessä analysoitujen näytteiden perusteella syksyn ruissato on hyvälaatuista. Näytteiden keskimääräinen hehtolitrapaino on ollut 77,4 kiloa, mikä on viimevuotista tasoa. Sakoluku (179) on alhaisempi kuin viime vuonna. Noin 85 prosentissa analysoiduista näytteistä sakoluku on ollut yli 120. Analysoidut näytteet ovat olleet syysruista.

Kevätvehnänäytteiden keskimääräinen hehtolitrapaino on 80,7 kiloa ja valkuaispitoisuus 13,6 %. Valkuaispitoisuus on selvästi kahta edellisvuotta korkeampi. Myös sakoluku on ollut tutkituissa näytteissä korkea, 372. Näytteet on kuitenkin puitu viikoilla 33 ja 34, joten on todennäköistä, että keskimääräinen sakoluku tulee laskemaan. Suurin osa näytteistä on myös Varsinais-Suomesta, jossa on ollut muuta maata kuivempaa. Analysoiduista näytteistä kaksi kolmasosaa täyttää leipävehnän laatuvaatimukset (hehtolitrapaino ≥78kg, valkuainen ≥12,5 % ja sakoluku ≥180).

Syysvehnän keskimääräinen valkuaispitoisuus (12,0 %) on viimevuotisella tasolla, kun taas hehtolitrapaino (81,7 kg) on selvästi viimevuotista korkeampi. Myös syysvehnällä ensimmäisten näytteiden sakoluku on ollut korkea, 345. Kolmasosa syysvehnänäytteistä täyttää leipävehnän laatuvaatimukset.

Mallasohranäytteiden keskimääräinen valkuaispitoisuus on 12,0 %. Mallastukseen tarkoitettujen näytteiden valkuaispitoisuus on keskimäärin 11,5 %. Edellisvuoteen verrattuna valkuainen on selvästi alhaisempi. Analysoiduista näytteistä 42 prosentissa valkuainen oli alle 11,5 prosenttia ja mallastukseen tarkoitetuista näytteistä 62 prosentissa. Mallasohran lajittelu (>2,5 mm) on keskimäärin 90,8 % ja mallastukseen tarkoitetuissa näytteissä 91,1 %, mikä on kahta edellisvuotta hieman alhaisempi, mutta kuitenkin selvästi korkeampi kuin niitä edeltäneinä vuosina. Hehtolitrapaino on mallasohrassa keskimäärin 69,1 kiloa.

Rehuviljoista ohran hehtolitrapaino on keskimäärin 64,6 kiloa ja valkuaispitoisuus 11,6 %. Valkuainen on hieman edellisvuotta alhaisempi ollen 2000-luvun alhaisin. Hehtolitrapaino on toisaalta toiseksi korkein kyseisenä ajanjaksona. Myös kauran hehtolitrapaino (55,3 kg) on viime vuotta alhaisempi. Ensimmäisten analysoitujen näytteiden perusteella kauran valkuaispitoisuus (12,4 %) on selvästi edellisvuosia alhaisempi.

Lisätietoja:
johtaja Mirja Kartio p. 020 77 25090
ylitarkastaja Juha Kärkkäinen p. 020 77 25098

Päivitettyä tietoa keskimääräisistä laatutiedoista: http://www.evira.fi/portal/fi/kasvintuotanto_ja_rehut/vilja/viljasadon_laatu/viljasadon_laatu_2007/

Aiheeseen liittyvää tietoa:
Tike julkaisi toisen ennakkosatoarvion 31.8.2007
suomeksi: http://www.mmmtike.fi/fi/index/tiedotteet/2007/070831_toinen_ennakkosatoarvio.html 
ruotsiksi: http://www.mmmtike.fi/sv/index/meddelanden/2007/070831_andra_skordeuppskattning.html

ProAgrian Kasvutilannetiedote 4.9.2007: www.proagria.fi

Aihealueet: