Epäorgaanisen arseenin saanti elintarvikkeista vaatii seurantaa

9.6.2014

<p>Arseenia esiintyy elintarvikkeissa lukuisina erilaisina yhdisteinä, joista terveydelle haitallisimpia ovat epäorgaaniset arseeniyhdisteet. Epäorgaanisen arseenin on todettu aiheuttavan muun muassa keuhko-, iho- ja rakkosyöpää. Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa valmistunut tutkimus osoittaa, että pahimman ennusteen mukaan pitkäjyväisestä riisistä saatu epäorgaaninen arseeni voi aikuisella ylittää turvallisena pidetyn päivittäissaannin. Riisipohjaisista lastenruoista saatu epäorgaaninen arseeni voi vastaavasti hieman ylittää turvallisena pidetyn päivittäissaannin.</p>

Evirassa valmistunut tutkimus on ensimmäisiä maailmassa. Tutkimuksessa analysoitiin epäorgaanisen arseenin pitoisuuksia riisipohjaisissa lastenruoissa ja myös eri-ikäisten suomalaisten epäorgaanisen arseenin saantia tutkituista elintarvikkeista. 

Saantia verrattiin Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn epäorgaaniselle arseenille asettamaan turvallisena pidettävään raja-arvoon, joka on 0,3 - 8 mikrogrammaa ruumiinpainokiloa kohden vuorokaudessa.

Epäorgaanisen arseenin saantia väestön eri ikäryhmissä arvioitiin elintarvikkeista mitattujen pitoisuustietojen ja elintarvikkeiden kulutustietojen avulla.

”Laskennallinen saantiarvio tehtiin pahimman mahdollisen ennusteen mukaan. Tässä mallissa käytetään suurinta mitattua elintarvikkeen epäorgaanisen arseenin pitoisuutta sekä suurinta kyseisen elintarvikkeen syöntimäärää”, tarkentaa tutkija Eeva-Maria Rintala Eviran kemian ja toksikologian tutkimusyksiköstä.

Lastenruoissa alhaiset arseenipitoisuudet

Tutkimuksessa analysoitiin kymmenen riisipohjaisen lastenruoan ja kahdeksan pitkäjyväisen riisin kokonais- ja epäorgaanisen arseenin pitoisuus.

Lastenruokien alhaisempi kokonais- ja epäorgaanisen arseenin määrää johtuu siitä, että lastenruoat sisältävät lisäksi esimerkiksi muita viljoja ja hedelmiä. Riisipohjaisten lastenruokien kokonaisarseenipitoisuus oli vain alle 0,3 milligrammaa elintarvikekiloa kohden. Ylipäätään vain neljästä riisipohjaisesta lastenruoasta löytyi mitattava määrä epäorgaanista arseenia.

Tutkittujen pitkäjyväisten riisien kokonaisarseenipitoisuus oli korkeimmillaankin vain hieman yli puoli milligrammaa kiloa kohti ja epäorgaanisen arseenin pitoisuus korkeimmillaan reilusti alle puoli milligrammaa kiloa kohti.

Elintarvikkeiden arseenipitoisuutta tarpeen tutkia

Tutkimuksessa arvioitiin epäorgaanisen arseenin saantia vain yhdestä lähteestä, pitkäjyväisestä riisistä tai riisipohjaisesta lastenruoasta.

”Jotta epäorgaanisen arseenin kumulatiivista saantia eri elintarvikkeissa voitaisiin arvioida, on tärkeää jatkossa saada tietoa myös muiden elintarvikkeiden epäorgaanisen arseenin pitoisuuksista”, arvioi Rintala.

Arseenianalytiikan kehittämistä jatketaankin Evirassa edelleen. Menetelmää sovelletaan seuraavaksi arseeniyhdisteiden määrittämiseen muistakin elintarvikkeista, kuten kaloista, äyriäisistä, viljoista, juomista ja vihanneksista.

Tällä hetkellä ei ole olemassa raja-arvoja epäorgaanisen arseenin pitoisuudelle elintarvikkeissa lukuun ottamatta juomavettä.

”Tulevaisuudessa on mahdollista, että epäorgaaniselle arseenille asetetaan raja-arvoja, jotka ilmaisevat suurinta sallittua epäorgaanisen arseenin pitoisuutta tietyissä elintarvikkeissa, kuten esimerkiksi lastenruoissa”, sanoo Rintala. 

Tutkimustulokset on julkaistu vertaisarvioidussa tieteellisessä julkaisussa:
Rintala, E.M., Ekholm, P., Koivisto, P., Peltonen, K., Venäläinen, E.R. 
The intake of inorganic arsenic from long grain rice and rice-based baby food in Finland – low safety margin warrants follow up.
Food Chemistry 2014: 150, pp. 199-205.

Lue Eviran tiedote 4.7.2011  Uusia mahdollisuuksia arseenianalytiikassa 

Lisätietoja:
tutkija Eeva-Maria Rintala, p. 0401680807
erikoistutkija, FT Eija-Riitta Venäläinen, p. 050 434 8378

 

Aihealueet: