ESFA arvioi kasviperäisen nitraatin haittoja suhteessa kasvisruokavalion hyötyihin

5.6.2008

<div>Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on arvioinut kasviksista saatavan nitraatin haittoja kuluttajan terveydelle. EFSA katsoo, ett&auml; kasvisten ja hedelmien k&auml;yt&ouml;n hy&ouml;dyt ylitt&auml;v&auml;t nitraatille altistumisesta mahdollisesti aiheutuvat terveydelliset haitat. Kasvikset ja hedelm&auml;t ovat terveellisen ja tasapainoisen ruokavalion t&auml;rke&auml; osa. P&auml;ivitt&auml;in riitt&auml;v&auml;n suurina m&auml;&auml;rin&auml; k&auml;ytettyn&auml; ne pienent&auml;v&auml;t tiettyjen sairauksien riski&auml;. Nitraatin hyv&auml;ksytt&auml;v&auml; saanti (ADI) ei ylity keskivertokuluttajan k&auml;ytt&auml;ess&auml; erilaisia kasviksia ja hedelmi&auml; noin 400 grammaa p&auml;iv&auml;ss&auml;. Arviossa oletettiin, ett&auml; kaikki 400 grammaa olisi kasviksia, joiden nitraattipitoisuudet ovat suuremmat kuin hedelmien. Pienell&auml; osalla EUn v&auml;est&ouml;&auml; (2.5 %), joka k&auml;ytt&auml;&auml; suuria m&auml;&auml;ri&auml; vihreit&auml; lehtivihanneksia, nitraatin hyv&auml;ksytt&auml;v&auml; saanti voi ylitty&auml;. </div>

Kasvisten ja hedelmien lisäksi nitraattia saadaan lihavalmisteista ja juomavedestä. Kasvikset ja hedelmät voivat kuitenkin muodostaa yli puolet tai jopa kaksi kolmasosaa kaikesta nitraatin saannista. Vihreät lehtivihannekset, kuten pinaatti, lehtisalaatti ja rucola sisältävät eniten nitraattia. Korkeimmat pitoisuudet on mitattu rucola-salaatissa. Kuluttajan syödessä 47 grammaa rucola-salaattia päivittäin hyväksyttävä saanti saattaa  ylittyä ilman, että otetaan huomioon nitraatin saanti muista lähteistä. EFSA kuitenkin toteaa, että rucola-salaatin päivittäinen käyttö tällä tasolla pitkiä aikoja ei ole todennäköistä ja arvioi ettei ADI-arvon  satunnainen ylittäminen aiheuta uhkaa terveydelle. EFSAn arvion mukaan runsaasti kasviksia ja hedelmiä käyttävien kasvissyöjienkään nitraatin hyväksyttävä saanti ei todennäköisesti ylity, jos he käyttävät proteiinilähteenään vähän nitraattia sisältäviä viljatuotteita, pähkinöitä ja palkokasveja.

Kasvilajin ja –lajikkeen lisäksi nitraattipitoisuuteen vaikuttavat lannoitus, auringonvalon määrä ja prosessointi. Runsas valo pienentää nitraattipitoisuuksia kasvisten maanpäällisissä osissa. Kasvisten ja juuresten prosessointi, kuten peseminen, kuoriminen ja/tai keittäminen voivat myös vähentää nitraattipitoisuutta. Suomessa elintarvikeviranomaiset ja vihannestuottajat ovat aiemmin yhteistyössä kehittäneet salaatin kasvatusmenetelmiä, joilla kasvisten nitraattipitoisuudet pystytään pitämään määräysten mukaisina.

Euroopan yhteisön lainsäädännössä on säädetty nitraatin enimmäispitoisuusrajat kesäaikaan ja talviaikaan korjatulle pinaatille, lehtisalaatille ja jäävuorisalaatille sekä lastenruoille (EY asetus Nro 1881/2006). Elintarvikeviranomaiset, tullilaitos ja vihannestuottajat valvovat lehtivihannesten nitraattipitoisuutta. Tutkimustulokset toimitetaan vuosittain EY:n komissiolle. Talviaikana salaattien ja pinaatin tuotanto vaatii tarkkuutta, jotta nitraattipitoisuudet pysyvät määräysten mukaisina. Kesäaikana vaatimukset täyttyvät yleisesti.   

Efsan lausunto:
http://www.efsa.europa.eu/EFSA/Scientific_Opinion/contam_ej_689_nitrate_en.pdf

Efsan tiedote:
http://www.efsa.europa.eu/EFSA/efsa_locale-1178620753812_1178712852460.htm  

ADI-arvolla (Acceptable Daily Intake) tarkoitetaan päivittäistä hyväksyttävää ylintä saantia, joka ilmoitetaan milligrammoina henkilön painokiloa kohti vuorokaudessa. ADI ilmoittaa määrän, jonka ihminen pystyy koko eliniän ajan syömään päivässä kyseistä ainetta ilman terveydellistä haittavaikutusta.

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Ulla Karlström (nitraattipitoisuuksien valvonta), puh. 02077 24288, ulla.karlstrom@evira.fi
Erikoistutkija Kirsi-Helena Liukkonen (riskinarviointi), puh. 02077 24029, kirsi-helena.liukkonen@evira.fi  

Aihealueet: