EU:n zoonoosien ja ruokamyrkytysepidemioitten seurannan tulokset vuodelta 2009 on julkaistu

23.3.2011

<p>Ihmisten salmonellatartunnat ovat selvästi vähentyneet EU:ssa jo viitenä peräkkäisenä vuonna. Tämän arvioidaan olevan seurausta siipikarjan salmonellavalvontaohjelmasta. Muun muassa munintakanoilla salmonellaa todettiin 9 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Salmonelloosi oli edelleen toiseksi eniten raportoitu zoonoosi EU:ssa.</p>

Tiedot käyvät ilmi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn ja Euroopan tautikeskus ECDC:n raportista, joka koskee zoonooseja ja elintarvikkeiden aiheuttamia ruokamyrkytysepidemioita vuonna 2009.

Zoonoosit ovat tartuntatauteja, joiden aiheuttajat voivat siirtyä eläimistä ihmisiin ja päinvastoin. Ruokamyrkytysepidemiat syntyvät saastuneen elintarvikkeen tai juomaveden välityksellä.

Kampylobakterioosi oli yleisin zoonoosi ihmisillä EU:n alueella. Tapauksia raportoitiin vuonna 2009 hieman edellisvuotta enemmän. Sairautta aiheuttavia kampylobakteereja todettiin eniten raa’assa siipikarjanlihassa, sekä siipikarjalla, sioissa ja naudoissa.

Listerioositapaukset lisääntyivät EU:ssa 19 prosenttia edellisvuodesta. Raportissa arvioidaan noin joka kuudennen listerioositapauksen johtaneen kuolemaan.

Euroopassa tilastoitiin 5 550 ruokamyrkytysepidemiaa, joihin sairastuneista 48 964 henkilöstä 46 menehtyi. Epidemioista suurimman osan aiheuttivat salmonella, virukset ja bakteeritoksiinit. Yleisimmin tartunnan sai kananmunasta ja munavalmisteista, sianlihasta ja sianlihatuotteista sekä noutopöytäruokailusta.

Norovirus merkittävin ruokamyrkytysten aiheuttaja Suomessa vuonna 2009

Noroviruksen aiheuttamia epidemioita raportoitiin Suomessa yhteensä 34, joista suurin osa liittyi vadelmiin (23 epidemiaa). Yhteensä vuoden aikana Suomessa raportoitiin 59 ruokamyrkytysepidemiaa, mikä oli lähes 30 prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna. Sairastuneita raportoitiin kaksinkertainen määrä, eli lähes 1900 henkilöä. Muut elintarvikevälitteiset epidemiat olivat Clostridium perfringens- ja salmonellabakteerien aiheuttamia.

Kampylobakteeri ja salmonella olivat edellisvuosien tapaan yleisimmät eläimistä ihmisiin siirtyvien tartuntojen aiheuttajat Suomessa vuonna 2009. Salmonella Enteritidis oli Suomessa yleisin ulkomailla saatujen salmonellatartuntojen aiheuttaja.

Vuonna 2009 Suomessa ilmoitettiin poikkeuksellisen paljon Verotoksisen Escherichia coli (VTEC) -bakteerin aiheuttamia tartuntoja ihmisillä (31 tapausta). Osa tapauksista liittyi perhe-epidemioihin. Useissa tapauksissa tartunnan lähdettä ei voitu varmuudella osoittaa.

Salmonella Tennessee levisi Suomessa vuonna 2009 rehujen mukana 30 kana- ja 10 sikatilalle. Salmonellaa ei kuitenkaan todettu teurassioissa edellisvuotta enemmän, eikä tartunta edennyt sianruhoihin tai sianlihaan. Eläintenrehun saastumiseen ei myöskään ole liitetty yhtään ihmisen S. Tennessee-tartuntaa. Kansallisen salmonellavalvontaohjelman tavoite alhaiselle (alle 1 %) salmonellan esiintyvyydelle tuotantoeläimissä toteutui myös vuonna 2009.

Kampylobakteerilöydökset broilereilla olivat edellisvuosien tapaan EU:n alhaisimpia.

Q-kuumeen taudinaiheuttajan esiintyvyyttä nautakarjoissa selvitettiin Suomessa ensimmäistä kertaa vuonna 2009. Taudinaiheuttaja ei näytä olevan nautakarjoissa yleinen, sillä yli tuhannesta tutkitusta karjasta vasta-aineita todettiin vain kahdella. Yhtään kotoperäistä tartuntaa ihmisillä ei ole Suomessa raportoitu.

Suomi raportoi myös ensimmäisen kerran vesisiipalla todetun lepakkoraivotaudin vuonna 2009.

Tietoa zoonoosien, niiden aiheuttajien ja ruokamyrkytysepidemioiden esiintymisestä Suomessa on koottu erilliseen verkkojulkaisuun www.zoonoosikeskus.fi.

EFSAn tiedote (EFSA)

EFSAn raportti (EFSA)

Lisätietoja:
Ruokamyrkytysepidemioista (Evira):
Ylitarkastaja Annika Pihlajasaari, p. 040 3516884

Tartunnoista väestössä Suomessa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL):
Ruska Rimhanen-Finne, p. 040 4802855

Zoonoosiseurannasta:
Zoonoosikeskuksen johtaja Saara Raulo, p. 040 8250261

Aihealueet: