Evira aloittaa ESBL-tutkimukset

12.12.2014

<p>Elintarviketurvallisuusvirasto Evira aloittaa antibiooteille vastustuskykyisen ESBL-bakteerin kartoittamisen vähittäismyynnissä olevasta naudan- ja sianlihasta vuonna 2015. Kartoitus on osa kaikissa EU-maissa toteutettavaa laajaa seurantaa. Samalla Evira selvittää, sisältävätkö sianlihanäytteet antibiooteille vastustuskykyistä MRSA-bakteeria.</p>

Vuoden 2015 aikana Suomessa tutkitaan kaikkiaan 300 sekä tuoreesta naudan- että sianlihasta otettavaa näytettä ESBL-bakteerien varalta. Näytteitä otetaan sekä kotimaisesta että tuontilihasta.

ESBL-bakteerit voivat siirtyä ihmisten ja eläinten välillä ja levitä myös elintarvikkeiden välityksellä.  

”Riski saada tartunta lihasta on kuitenkin pieni, jos raaka-aineita käsittelee asianmukaisesti, kuumentaa lihan kunnolla ja huolehtii hyvästä käsi- ja työskentelyhygieniasta”, toteaa elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikön johtaja Anna-Liisa Myllyniemi Evirasta.

Kartoitusten tietoja hyödynnetään riskien arvioinnissa ja niiden hallinnassa.

Antibiootti ei tehoa ESBL:ään

ESBL- tai vastaavaa entsyymiä tuottavat bakteerit ovat vastustuskykyisiä eli resistenttejä ihmisillä yleisesti käytettäville antibiooteille. Vastustuskyky kehittyy erityisesti tiettyjen  antibioottien käytön seurauksena.

ESBL-kantajabakteerina voi toimia ympäristössä, eläimissä ja ihmisissä yleisenä esiintyvä, tautia aiheuttamaton E. coli -bakteeri, josta resistenssi voi siirtyä ihmiselle tautia aiheuttavaan bakteeriin. Ihmisillä ESBL-bakteerit aiheuttavat esimerkiksi virtsatietulehduksia.

Suomen broilerintuotannossa ei käytetä mikrobilääkkeitä

Suomessa ei ole aiemmin järjestelmällisesti kartoitettu ESBL-bakteerin esiintyvyyttä elintarvikkeissa.  

”ESBL-bakteeria löytyy osasta Suomeen tuotuja siipikarjaeriä. Suomessa broilerintuotannossa ei kuitenkaan käytetä mikrobilääkkeitä, mikä vähentää osaltaan ESBL-kantajabakteerien säilymistä suomalaisessa tuotantoketjussa. Ihminen voi välttyä broilerien välityksellä leviäviltä, ESBL:ää kantavilta bakteereilta normaalin hyvän keittiöhygienian avulla. Se on tarpeen broilerinlihan muidenkin mikrobiologisten riskien kuten salmonellan ja kambylobakteerien välttämiseksi”, Myllyniemi painottaa.

Myös muut tuotantoeläimet voivat kantaa ja levittää ESBL-bakteereja. ESBL-kantajuus sekä ihmisillä että eläimillä on erittäin yleistä muun muassa Kaakkois-Aasiassa ja Intiassa, missä lääkkeiden käyttö on runsasta ja hygieniaolosuhteet puutteelliset. Myös sellaisinaan syötävät kasvikset voivat olla riski näillä alueilla. Myös useassa Euroopan maassa, esimerkiksi Italiassa ja Kreikassa, ESBL-bakteereita tavataan ihmisillä yleisesti.

MRSA:n esiintyvyyttä tutkittu satunnaisesti

MRSA-bakteerin esiintyvyyttä Suomessa on tutkittu erilaisissa hankkeissa. Vuonna 2008 sitä selvitettiin porsastuotantotiloilla koko EU:n alueella, jolloin Suomessa yhden tilan ympäristönäytteestä löydettiin bakteeri, mutta tilan sioissa tartuntaa ei kuitenkaan todettu.

Vuosina 2009–2010 MRSA-bakteeria kartoitettiin Eviraan tutkittaviksi lähetetyistä eläimistä sekä suomalaisilla teurastamoilla. Löydösten perusteella todettiin, että MRSA:ta esiintyy myös suomalaisessa sikatuotannossa. Tulosten perusteella ei kuitenkaan voitu päätellä tartunnan lähdettä. Vuosina 2011–2013 MRSA-bakteerin esiintyvyyttä selvitettiin erityistason jalostussikaloissa, joista yhdessäkään ei todettu bakteeria.

”MRSA-bakteeri voi levitä eläimestä toiseen ja tilalta toiselle. Leviämistä voidaan kuitenkin estää tilojen tiukoilla tautisuojaustoimilla ja välttämällä tarpeettomia eläinten siirtoja tilalta toiselle. Suomessa eläintautien ennaltaehkäisyssä ollaan pitkällä ja eläimiä lääkitään erittäin maltillisesti”, Myllyniemi toteaa.

Elintarvikkeet eivät merkittävä MRSA-tartuntojen lähde

Suomessa tehdään tiivistä yhteistyötä eläinlääketieteen ja ihmisten terveydenhuollon asiantuntijoiden ja tutkimuksen kesken. Eviran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n yhteinen tutkimushanke ihmisten MRSA-kantajuudesta on päättymässä. MRSA saattaa tarttua ihmiseen kantajaeläimistä tai niiden kasvatusympäristöstä. Sairaalabakteerina alun perin tunnetun MRSA:n suurimmat riskit ihmisillä liittyvät lähinnä leikkauksiin ja haavojen hoitoon. 

”Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn, Euroopan lääkeviraston EMAn ja Euroopan tartuntatautiviraston ECDC:n mukaan ei ole osoitettu, että ihminen tulisi MRSA:n kantajaksi elintarvikkeiden kautta, vaan siihen tarvitaan pitkäaikainen kontakti kantajaeläimiin tai niiden kasvatusympäristöön. MRSA-bakteeri ei ole myöskään mukana EU:n seurantaohjelmassa”, toteaa elintarviketurvallisuusjohtaja Leena Räsänen Evirasta.

Lue lisää:
Usein kysyttyä ESBL:stä
Usein kysyttyä MRSA:sta

Lisätietoja:
Tutkimusyksikön johtaja, ELT Anna-Liisa Myllyniemi, p. 0400 287 398
Elintarviketurvallisuusjohtaja, ELT Leena Räsänen, p. 050 388 6518

 

Aihealueet: