Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio Maitojuhlassa Seinäjoella: IT-ajan lehmä tuottaa laatumaitoa

4.8.2006

<div>Me suomalaiset olemme maidon juonnin maailmanennätyskansa. Maidon ravitsemuksellisen arvon tuntevina olemme siis fiksua porukkaa. Me kaikki tiedämme myös, että trendikkäimmin juomme kahvimme ”au lait”. Toisaalta maitotuotteiden runsaus vastaa vaativimmankin kuluttajan tarpeita. Mutta kuinkahan moni kuluttaja tietää, kuinka paljon työtä maidon tuottamiseksi tehdään?</div>

Maidontuotanto on ammattilaisten työtä. Nykypäivän teknologia on muuttanut lypsykarjan tuotantoympäristöä muun muassa automaattilypsyn ja rehunjakelun osalta, mikä on luonut samalla aivan uudenlaisia vaatimuksia tuottajien osaamiselle. Suomalaista maitoa tuotetaan monilta osin – ajan hengen mukaisesti – tietoteknologiaan tukeutuen ”IT-ympäristössä”. Lypsyrobotit ja tietokoneohjelmat ovat vaikuttaneet monen maidontuottajan päivätyöhön. Perusta korkealaatuisen maidon tuottamiselle ei kuitenkaan ole muuttunut. Tämä perusta ovat terveet, hyvinvoivat lehmät, joiden maito lypsetään ja käsitellään noudattamalla korkeaa hygieniatasoa.

Tässä työssä suomalaiset ovat huippuosaajia. Suomessa tuotetaan EU:n korkealaatuisinta maitoa, minkä osoittavat vuosittaiset maitonäytetutkimukset. Bakteerimäärien ja solupitoisuuksien osalta tutkitaan liki 400 000 näytettä vuosittain. Mikrobilääkkeiden käyttö lehmien hoidossa on asiantuntevaa ja entistä enemmän osa kokonaisvaltaista tilan koko karjan terveydenhuoltoa. Ennaltaehkäisevä, suunnitelmallinen eläinten terveydenhuolto onkin taloudellisesti kannattavinta. Karjanomistajien vastuullisuus tulee selvästi esille myös kansallisen vierasaineohjelman tuloksissa. Viime vuonna ainoastakaan maitonäytteestä ei todettu kiellettyjä aineita tai lääkejäämiä. Sama vastuuntunto näkyy myös meijereiden omavalvonnan puitteissa tehdyissä tutkimuksissa.

Suomalainen kuluttaja luottaa siihen, että lehmien hyvinvoinnista huolehditaan. Laiduntaminen ja liikunta edistävät eläinten hyvinvointia. Tämän johdosta heinäkuun alusta voimaan tullut eläinsuojeluasetus nautojen jaloitteluvaatimuksesta on tervetullut. Tarttuvien tautien osalta suomalaiset lehmät ovat maailman terveimpiä. Valtakunnallisten seurantaohjelmien tulokset osoittavat eläintautivapauden, josta muualla maailmassa voidaan useimmiten vain haaveilla. Tämänkin taustalla on vankka ammattitaito sekä vastuuntunteva yhteistyö tuottajien, elintarviketeollisuuden ja viranomaisten kesken. Tarttuvien tautien seurannassa on viimeisen 15 vuoden aikana tehty noin 2 miljoonaa laboratoriomääritystä.

Perustana eläinten terveydelle sekä maidon laadulle ja maitotuotokselle ovat korkealaatuiset rehut ja ravitsemuksellisesti oikea ruokinta. Suomalaisen lypsykarjatilan ruokinta perustuu hyvälaatuiseen säilörehuun. Vaikka EU-ajan Suomessa nurmirehun säilöntäaineet on lainsäädännössä määritelty, on varsinainen rehunteko taitolaji oikean korjuuajankohdan, nurmen laadun ja säilöntätavan osalta. Huonolaatuisen säilörehun käytön riskit tuntee jokainen maidontuottaja. Turvallisuuden ja laadun valvonta ja analyysit ovat osa tämän päivän laatutyötä myös kaikessa rehun tuotannossa.

Yhteydenotot:
viestintäjohtaja Marja Laeslehto, Evira, puh. 050 386 8401

Aihealueet: