Haitalliset transrasvahappopitoisuudet pieniä levitteissä ja kasvirasvajäätelöissä

8.11.2012

<p>Kovien ja pehmeiden rasvojen pitoisuuksissa on tuotemerkeittäin huomattavia eroja. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira tutki levitteiden, leivontamargariinien, kasvirasvajäätelöiden ja maitopohjaisten kasvirasvasekoitteiden rasvahappokoostumuksia. Yhdessäkään tutkitussa elintarvikkeessa ei ollut yli kahta prosenttia transrasvaa. Eviran tutkimus antaa päivitettyä tietoa elintarvikkeiden sisältämästä transrasvasta ja rasvahappokoostumuksesta. Tietoa voidaan hyödyntää niin ravitsemustutkimuksissa kuin yksittäisen kuluttajan ostosvalinnoissa.</p>

Tutkittujen kasvirasvaa sisältävien näytteiden transrasvan pitoisuus oli alle prosentin rasvahappojen kokonaismäärästä, yhtä näytettä lukuun ottamatta, jonka transrasvapitoisuus oli alle 2 prosenttia. Levitteet, joiden valmistuksessa oli käytetty maitorasvaa, sisälsivät enemmän transrasvaa kuin pelkkää kasvirasvaa sisältävät levitteet.

Kiinteät leivontamargariinit sisälsivät enemmän tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa (35-42 %) kuin juoksevat leivontamargariinit (7-14 %). Joissakin kasvirasvajäätelöissä ja kasvirasvasekoitteissa puolestaan oli enemmän tyydyttynyttä rasvaa (91-94 %) kuin kermassa (68 %).

Tuotteessa käytetyn kasvirasvan alkuperä vaikuttaa sen rasvahappokoostumukseen: esimerkiksi kookosrasvassa on paljon tyydyttynyttä rasvaa. Keskimäärin kasvirasvasekoitteiden tyydyttyneen rasvan osuus oli kuitenkin suhteellisen pieni (28 %).

Tutkituista tuoteryhmistä eniten monityydyttymättömiä eli pehmeitä rasvahappoja sisälsivät juoksevat leivontamargariinit (keskiarvo 33 %). Vähärasvaisempien (29-41 % rasvaa) ja rasvaisempien (60-80 % rasvaa) levitteiden välillä ei ollut keskimäärin eroa rasvahappokoostumuksessa.

Teollisesti muodostuneet transrasvat haitallisia
Transrasvaa syntyy kahdella tavalla: joko teollisen prosessin tuloksena kuten kasvirasvan transrasva tai märehtijöiden aineenvaihdunnasta kuten voin sisältämä transrasva. Märehtijöiden aikaansaama transrasva eroaa rakenteeltaan teollisesti syntyneestä transrasvasta. Transrasva on kemiallisesti tyydyttymätön eli pehmeä rasva, mutta teollisilta ominaisuuksiltaan ne muistuttavat kovia rasvoja.

Teollisen transrasvan terveysvaikutukset on useissa tutkimuksissa todettu haitallisemmiksi kuin tyydyttyneen rasvan. Teolliset transrasvat laskevat hyödyllisen kolesterolin eli HDL-kolesterolin ja kohottavat haitallisen kolesterolin eli LDL-kolesterolin arvoja heikentäen niiden välistä suhdetta. Lisäksi ne edesauttavat elimistön LDL-kolesterolin hapettumista, mikä on valtimonrasvoittumistaudin alkuvaihe.

On myös esitetty, että runsas kovan rasvan saanti on yhteydessä sydän ja verisuonitauteihin, eräisiin syöpiin ja 2 tyypin diabetekseen. Valtion ravitsemusneuvottelukunta suositteleekin kovien rasvojen korvaamista kerta- ja monityydyttymättömillä rasvahapoilla. Näiden hyviä lähteitä ovat muun muassa kasviöljyt, kalat, mantelit ja pähkinät.

Tulokset on julkaistu tieteellisessä, vertaisarvioidussa julkaisussa
Ritvanen, T., Putkonen, T. , Peltonen, K.
A comparative study of the fatty acid composition of dairy products and margarines with reduced or substituted fat content. Food and Nutrition Sciences, Vol. 3, 2012, pp. 1189-1196.

Lisätietoja:
tutkija Tiina Ritvanen, kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö,
p. 040 489 3415
tutkimusyksikönjohtaja, professori Kimmo Peltonen, kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö,
p. 040 500 2614

Aihealueet: