Jänisrutto on loppukesän tauti

17.8.2009

<p>Jänisrutto eli tularemia on bakteerin ( <em>Francisella tularensis</em>) aiheuttama tartuntatauti. Bakteeri on voimakkaasti tautia aiheuttava, ja se voi tarttua lukuisiin eläinlajeihin useilla eri tavoilla. Vertaimevät hyönteisetkin levittävät bakteeria, minkä takia jänisruttoa todetaan eniten lämpimänä vuodenaikana, tyypillisesti loppukesällä.</p>

Tarttuu sekä ihmisiin että eläimiin

Jänisrutto on zoonoosi eli ihmisten ja eläinten välillä tarttuva tauti. Monet eläinlajit voivat saada tartunnan, mutta eri lajeilla taudin vakavuus vaihtelee. Ihmisillä jänisruton oireita voivat olla korkea kuume ja turvonneet imusolmukkeet. Eläimistä metsäjänikset ja rusakot sairastuvat herkästi jänisruttoon ja kuolevat yleensä nopeasti tartunnan saatuaan.

Jyrsijät (myyrät, hiiret, sopulit, piisami, majava) ovat tärkeitä tularemia-bakteerin isäntiä. Monet linnutkin voivat sairastua jänisruttoon. Lemmikkieläimistä koirat eivät yleensä sairastu ja hieman yllättäen myös kanit kestävät bakteeria selvästi jäniksiä paremmin. Kissoissa tartuntoja on raportoitu, mikä ehkä liittyy kissojen tapaan pyydystää pikkujyrsijöitä.

Tartunnan voi saada monella tavalla

Jo hyvin pieni määrä tularemia-bakteereita riittää aiheuttamaan taudin ihmiselle. Vertaimevät hyönteiset levittävät tautia, ja Suomessa ihmistartunnat saadaankin tavallisimmin hyönteisten välityksellä. Suoraan ihmisestä toiseen tauti ei tavallisissa kontakteissa tartu. Jänisruttoon kuollutta eläintä käsitellessä tartunnan voi saada käsissä olevien haavojen tai limakalvojen kautta. Bakteerin joutuminen silmään aiheuttaa sidekalvontulehduksen. Muita tartuntatapoja ovat hengitysilman mukana saatu tartunta sekä bakteerin saastuttaman veden tai elintarvikkeiden nauttiminen.

Esiintyminen vaihtelee

Jänisruttoa esiintyy ympäri Suomea. Eviran aineistossa keskimäärin 8 % tutkituista jäniseläimistä on kuollut jänisruttoon. Vuosivaihtelu voi olla suurta: vuonna 2007 lähes neljänneksellä jäniksistä oli jänisrutto, kun taas vuonna 2001 osuus jäi alle 1 %:n. Vuodesta 2009 näyttää muodostuvan vähintään keskivertovuosi luonnoneläimissä esiintyvän jänisruton suhteen. Tularemiaan kuolleita jäniksiä on tänä vuonna toimitettu Eviraan Pohjois-Savosta, Oulun läänin länsiosasta, Pohjanmaalta ja Kymenlaaksosta.

Eläinnäytteitä tutkitaan Evirassa

Evira tutkii luonnoneläinten tauteja kala- ja riistaterveyden tutkimusyksikössä Oulussa. Kuolleena löytyneen eläimen voi lähettää tutkittavaksi jänisruton tai muiden tautien varalta, jos eläin on kokonainen ja vastikään kuollut.

Kuollutta eläintä ei saa koskea paljain käsin ja käsittelyn jälkeen on syytä välittömästi pestä kädet.

Eläintautitutkimuksiin lähetettävien eläinten pakkaus- ja lähetysohjeet sekä osoitteet
Eviraan toimitettavan eläimen mukana tulee aina olla lähete

Lue lisää jänisrutosta Eviran sivuilta  sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivulta

Lisätietoja:
tutkija Marja Isomursu, kala- ja riistaterveyden tutkimusyksikkö, marja.isomursu at-merkki-kapea.gif evira.fi,
puh. 020 77 24910 tai 020 77 24924

Aihealueet: