Kaikilla viljoilla alhainen valkuaispitoisuus

6.10.2008

<div>Syksyn 2008 viljasadon keskimääräiset valkuaispitoisuudet jäävät alhaisiksi. Lisäksi matala sakoluku heikentää kevätvehnän ja rukiin laatua. Suurin osa tutkituista ruisnäytteistä on sakoluvultaan alle 120. Mallasohran valkuaispitoisuus näyttää jäävän 2000-luvun alhaisimmaksi. Kauran hehtolitrapaino on korkea. Ensimmäisten näytteiden rikkapitoisuudet ovat edellisen vuoden tasolla. </div>

Leipäviljan laatu vaihtelevaa
Viljasadon laatuseurannassa tutkituista syysvehnänäytteistä lähes 60 prosenttia ja kevätvehnänäytteistä noin puolet on myllykelpoista (hehtolitrapaino ≥78 kg, sakoluku ≥180 ja valkuaispitoisuus ≥11,5 %). Mikäli kevätvehnän valkuaispitoisuuden vähimmäisvaatimuksena käytetään 12,5 prosenttia, on tutkituista kevätvehnänäytteistä enää vajaa viidennes myllykelpoista.

Syysvehnän keskimääräinen hehtolitrapaino 81,1 kiloa ja kevätvehnän 78,6 kiloa ovat viimevuotisella tasolla. Kevätvehnän valkuaispitoisuus (12,4 %) on tutkituissa näytteissä edellistä vuotta alhaisempi kuten sakolukukin, 245. Noin 15 prosentissa tutkituista kevätvehnänäytteistä on sakoluku ollut alle 180. Syysvehnän keskimääräinen valkuaispitoisuus on 12,4 prosenttia ja sakoluku 264. Suurin osa tutkituista kevätvehnänäytteistä on puitu viikoilla 36 ja 37.

Rukiin keskimääräinen sakoluku on 103. Tutkituista näytteistä ainoastaan 18 prosenttia on sakoluvultaan yli 120. Puolet tutkituista näytteistä jää sakoluvultaan alle 80. Rukiin keskimääräinen hehtolitrapaino on 76,7 kiloa.

Mallasohralla sopiva valkuaispitoisuus ja jyväkoko
Mallastukseen käytetään ohraa, jolla on matala valkuaispitoisuus. Mallasohran keskimääräinen valkuaispitoisuus 10,5 prosenttia on 2000-luvun alhaisin. Mallastukseen tarkoitettujen näytteiden valkuaispitoisuus on keskimäärin 10,2 prosenttia. Mallasohran jyväkoko (>2,5 mm seulalla lajiteltuna) on keskimäärin 90,7 prosenttia, mikä on viime vuotta korkeampi. Tutkituista näytteistä 85 prosentissa on lajittelutulos yli 85 prosenttia (lajittelu 2,5 mm≥ 85 %). Hehtolitrapaino on keskimäärin 68,5 kiloa.

Rehuviljan valkuaispitoisuus alhainen
Ohran hehtolitrapaino on keskimäärin 65,0 kiloa ja kauran 57,7 kiloa. Kauran keskimääräinen hehtolitrapaino on 2000-luvun korkein ja ohran hehtolitrapaino kyseisen ajanjakson toiseksi korkein.

Rehuviljan jyväkoko on tutkituissa näytteissä hyvä. Surkastuneiden jyvien määrä on keskimäärin 2,0 prosenttia ohralla ja 4,0 prosenttia kauralla kahden millimetrin seulalla mitattuna.

Rehuviljan valkuaispitoisuudet ovat selvästi alhaisempia kuin useana edeltävänä vuotena. Ohran keskimääräinen valkuaispitoisuus on ollut yhtä alhaisella tasolla edellisen kerran yli 20 vuotta sitten. Ohran valkuaispitoisuus on keskimäärin 10,6 prosenttia ja kauran 12,1 prosenttia.

Lisätietoja:
yksikönjohtaja Mirja Kartio p. 020 77 25090
erikoistutkija, jaostopäällikkö Elina Sieviläinen p. 020 77 25092

Päivitettyä tietoa keskimääräisistä laatutiedoista:
www.evira.fi> Kasvintuotanto ja rehut> Vilja> Viljasadon laatu> Viljasadon laatu 2008




Aihealueet: