Kasvinterveystilanne vuonna 2007 säilynyt hyvänä

5.6.2008

<div>Uusia karanteenituhoojia ei ole p&auml;&auml;ssyt pysyv&auml;sti asettumaan kasvintuotantoon, ilmenee Eviran julkaisemasta kasvinsuojeluyksik&ouml;n vuoden 2007 valvontaraportista. Kasvinterveystilanteen kehittymiseen vaikuttaa kansainv&auml;linen kauppa, koska monet tuhoojat levi&auml;v&auml;t ulkomaisen taimiaineiston ja muun kasvimateriaalin v&auml;lityksell&auml;.</div>

Puutarhatuotanto

Riski etelänjauhiaisen asettumisesta pysyvästi kasvihuonetuotantoon on suuri. Tarkastuksilla ja torjuntatoimenpiteillä pysyvien esiintymien muodostuminen on toistaiseksi pystytty estämään. Tilanne on kuitenkin vaikeutunut vuosi vuodelta, sillä ulkomaista alkuperää olevia etelänjauhiaisen saastuttamia taimieriä on tavattu viime vuosina yhä enemmän. Etelänjauhiaista tavataan joulutähtituotannon lisäksi nykyään myös ryhmäkasvien, kuten kesäkukkien tuotannossa.

Riski tammen äkkikuoleman leviämisestä tuotantopaikoille näyttää kasvaneen, sillä tautia todettiin vuonna 2007 kolmelta taimitarhalta ulkomaista alkuperää olevista alppiruusuntaimista tai taimitarhan omasta tuotannosta. Muiden puutarhatuotannon karanteenituhoojien esiintymien määrät olivat melko pieniä. Karanteenituhoojista mansikan punamätää ja tulipoltetta ei ole edelleenkään tavattu Suomessa. Myöskään mansikan mustalaikkua ei ole suuressa määrin esiintynyt vuoden 2005 jälkeen. Vuoden 2008 tilanteeseen vaikuttaa suureksi osaksi muista EU-maista tuotavan taimiaineiston terveys.

Perunantuotanto

Perunantuotannossa vaaleaa rengasmätää esiintyi vuonna 2007 hieman edellisvuotta enemmän. Rengasmädän alkuperää on useimmiten mahdotonta selvittää. Rengasmätä leviää tilojen välillä markkinoitavien perunaerien sekä yhteiskoneiden mukana. Tilalla rengasmätäbakteeri säilyy ja leviää piilevänä tilan omassa lisäysaineistossa ja ylivuotisessa pellolle jääneessä perunassa. Perunan tummaa rengasmätää Suomessa ei ole todettu.

Keltaperuna-ankeroista on todettu lähinnä Etelä- ja Länsi-Suomen alueella tehdyissä kartoituksissa. Perunan päätuotantoalueilla peruna-ankeroistilanne on pysynyt vakaana. Näyttää siltä, että peruna-ankeroisen torjunnassa käytettävä viljelykiertoon ja lajikevalintaan perustuva torjuntaohjelma ei ole riittävän tehokas ankeroisen hävittämiseksi, sillä vielä yhdeksän vuoden torjuntaohjelman jälkeen otetuista näytteistä löytyy eläviä peruna-ankeroisia. Valkoperuna-ankeroista ei ole vuoden 2004 jälkeen todettu.

Koloradonkuoriaisen massaesiintymistä ei ole tavattu vuoden 2002 jälkeen. Tilanteen kehittyminen kesällä 2008 on kuitenkin täysin riippuvainen kesän sääolosuhteista. Koloradonkuoriaisen pysyviä esiintymiä on jo noin 100 kilometrin etäisyydellä Suomen itärajasta, ja voimakkaat idän ja kaakon suuntaiset ilmavirtaukset voivat levittää kuoriaisia.

Puinen pakkausmateriaali

Mäntyankeroismaista, joita ovat muun muassa Yhdysvallat ja Kiina, tuodaan vuosittain Suomeen runsaasti puista pakkausmateriaalia, josta vain murto-osa pystytään tarkastamaan. Maahantuotava puinen pakkausmateriaali aiheuttaa edelleen riskin mäntyankeroisen leviämisestä Suomeen. Vuonna 2005 käyttöön otettujen, kansainvälisen ISPM 15 –standardin mukaisten lämpökäsittely- ja merkintävaatimusten pitäisi estää mäntyankeroisen leviäminen puisen pakkausmateriaalin välityksellä. Standardin käyttöönoton jälkeen tehdyt ankeroislöydökset osoittavat kuitenkin, että käsittelyvaatimuksia ei joko aina noudateta tai sitten käsittelyt eivät ole tarpeeksi tehokkaita ankeroisten hävittämiseksi puutavarasta.

Eviran kasvinsuojeluyksikön valvontaraportti 2007 (pdf, 612 kt)
www.evira.fi> Tilauspalvelu> Julkaisut> Eviran julkaisuja 2008> Eviran kasvinsuojeluyksikön valvontaraportti 2007

Lisätietoja:
Johtaja Hannu Kukkonen, Evira, kasvinterveysyksikkö, puh. 020 77 25030
Ylitarkastaja Paula Lilja, Evira, kasvinterveysyksikkö, puh. 020 77 25043

Aihealueet: