Kettujen parvovirusta vastaan kannattaa rokottaa

21.3.2012

<p>Kahden viime vuoden aikana on Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa tutkituista tarhattujen kettujen näytteissä todettu yleisesti parvovirusta. Syksyn 2011 aikana Eviraan tuli näytteitä pariltakymmeneltä kettutarhalta. Kettujen verinäytteissä on myös todettu kohonneita parvon vasta-ainemääriä, mikä viittaa sairastettuun infektioon. Yleensä parvoviruksen lisäksi näytteissä todettiin myös muita taudinaiheuttajia, kuten sisäloisiin kuuluvia kokkideja sekä ripulia aiheuttavia bakteereita. Ketun parvovirus ei tartu ihmiseen.</p>

Parvovirukset lisääntyvät nopeasti jakaantuvissa soluissa kuten suoliston epiteelisoluissa. Tästä seuraava suolinukan tuhoutuminen johtaa pahimmillaan jopa veriseen suolistotulehdukseen ja veriripuliin. Tartunnan saanut eläin erittää parvovirusta ulosteissaan. Virus on hyvin kestävä ja voi säilyä tartuntakykyisenä ulosteiden saastuttamassa ympäristössä pitkiä aikoja. Tartunta siirtyy eläimestä toiseen ja tarhalta toiselle helposti välillisesti esimerkiksi ulosteiden tahrimissa jalkineissa tai hoitovälineissä.

Parvovirusten tiedetään aiheuttavan myös mm. sialle lisääntymisongelmia ja on arveltu, että kettujen parvovirustartunnoilla olisi myös osuutta kettujen lisääntymisongelmiin.

Taudin ennaltaehkäisystä ja rokotteista

Parvoviruksen aiheuttamat ongelmat ovat osittain myös olosuhdeongelmia: suuri eläintiheys lisää tautipainetta. Hyvää tuotantohygieniaa on vaikea pitää yllä, kun eläintiheys on suuri. Tartunnan leviämisen ehkäisyssä onkin ensiarvoisen tärkeää huolehtia eläinten yleisestä hyvinvoinnista ja hyvästä tuotantohygieniasta, välttää tarhojen välistä liikennettä sekä laittaa tarhojen tautisuojaus kuntoon. Parvovirukset heikentävät elimistön puolustusmekanismeja ja altistavat näin eläimen myös muille taudinaiheuttajille.Tautiin ei ole spesifistä hoitoa.

Eläimiä voi suojata parvoviruksen aiheuttamilta ongelmilta myös ennaltaehkäisevästi rokottamalla. Ketuille ei ole omaa parvorokotetta vaan niille käytetään minkeille kehitettyjä rokotteita, jossa on minkkien parvoviruskanta rokoteantigeeninä. Tämän rokotteen antamaa suojaa on epäilty ketulla riittämättömäksi, mutta tästä ei ole olemassa varmaa näyttöä. Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto (STKL) ry on järjestämässä kenttäkoetta minkki – ja koirarokotteiden tehosta ketulle.

Laumaimmuniteetin riittävä taso on ainoa keino suojata eläimiä. Tautipaineen ollessa suuri tauti voi iskeä myös rokotettuihin eläimiin, mutta nämä todennäköisesti sairastavat taudin lievemmin oirein kuin rokottamattomat eläimet. Tällä hetkellä tarhoilla rokotetaan ainoastaan siitoseläimiä, mikä suojaa pentuja vain niin kauan kuin niillä on emolta saatuja vasta-aineita. Pennut menettävät emojen rokottamisesta saadun suojan parin kuukauden kuluessa. Jotta laumatasolla suoja olisi riittävä, on myös pennut hyvä rokottaa ongelmatarhoilla noin parin kuukauden ikäisinä. Jos emoja ei ole rokotettu, pennut ja emot tulisi rokottaa pentujen ollessa 5-6 viikon ikäisiä.

Lue lisää Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitosta  (STKL)

Lisätietoja:
Tutkija, eläinlääkäri Heli Kallio
tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, p. 050 405 5776
Erikoistutkija, eläinlääkäri Karoliina Alm-Packalén,
eläintautivirologian tutkimusyksikkö, p. 040 486 0052
Kenttäeläinlääkäri Anna-Maria Moisander,
Pohjois-Suomen Turkiseläinten Kasvattajat ry. (PSTK), p.050 5868177
Rokotuskokeilun osalta:
Eläinlääkäri Tomas Häggvik,
STKL, p. 050 464 8834

Aihealueet: