Kirjolohen poikasista on jälleen löydetty IPN-tautia sisävesialueella

25.7.2012

<br /> <br />

Kahdella sisävesialueen kalanviljelylaitoksella on heinäkuussa todettu kalojen IPN-tautia (infectious pancreatic necrosis, tarttuva haimakuoliotauti). Toinen laitos sijaitsee Kymijoen ja toinen Vuoksen vesistöalueella. Edellisen kerran tautia löytyi sisävesialueelta tämän vuoden maaliskuussa Kymijoen vesistöalueella. Suomen merialueella IPN-virusta todetaan vuosittain, mutta sisävesialueella IPN on ollut aiemmin hyvin harvinainen. IPN-virus on ihmiselle vaaraton eikä se estä kalan käyttöä ruokakalana.

Kirjolohilla havaittiin taudille tyypillisiä oireita toisella nyt todetuista positiivisista laitoksista. Toiselta laitokselta näytteet otettiin osana rutiinitutkimuksia. On mahdollista, että IPN-tautia aiheuttava virus on siirtynyt laitokselta toiselle kalojen tai välineiden siirron mukana ennen taudin toteamista. Jatkotutkimukset ja toimenpiteet IPN-taudin leviämisen estämiseksi sisämaan alueella on aloitettu.

Poikaset sairastuvat
IPN on lohikalojen, lähinnä kirjolohen, taimenen, siian, lohen ja puronieriän tauti. Taudinaiheuttaja on birnavirus, joka kestää hyvin erilaisia olosuhteita. Tyypillisiä IPN-taudin oireita ovat poikasvaiheen voimakas kuolleisuus erityisesti nopeimmin kasvavilla yksilöillä, ihon tummuminen, verenpurkaumat sisäelimissä, pullistuneet silmät ja vatsa sekä ns. kierreuinti. Jos laitoksella esiintyy tällaisia oireita, tulee niistä ilmoittaa virkaeläinlääkärille välittömästi.

Tauti ilmenee useimmiten lohikalojen poikasilla viileän veden aikana. Merkittävin tartuntalähde ovat taudin kantajiksi jääneet tartunnat saaneet kalat. IPN voi levitä sekä veden välityksellä kalasta toiseen, että emokalasta mätimunaan, mutta myös kalanviljelyssä käytetyn välineistön välityksellä. Mädin desinfiointi ei välttämättä tapa virusta. Tautiin ei ole lääkitystä ja ainoa tapa päästä siitä eroon kalanviljelylaitoksella on tyhjentää ja desinfioida laitos huolellisesti.

IPN on vastustettava eläintauti
IPN on sisävesialueella lakisääteisesti vastustettava tauti, joten toimenpiteet taudin hävittämiseksi tehdään viranomaisten johdolla. Suomen sisävesialueella on EU:n myöntämä IPN-taudista vapaan alueen status. Sisämaan terveysluvan saaneet emokala- ja poikaslaitokset tutkitaan IPN-viruksen varalta valtion toimesta vähintään joka toinen vuosi. Tartunnan saaneelle laitokselle annetaan tartunnan toteamisen jälkeen rajoittavat määräykset, joilla estetään kalojen siirrot laitokseen ja sieltä muualle.

Lue lisää IPN-taudista
Etusivu > Eläimet > Eläinten terveys ja eläintaudit > Eläintaudit > Kalat ja ravut > IPN

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Tiina Korkea-aho (kalatautivalvonta), p. 040 351 3318, tiina.korkea-aho at-merkki.gif : 1 kB  evira.fi
Tutkija Satu Viljamaa-Dirks (kalatautitutkimus), p. 044 720 1469, satu.viljamaa-dirks at-merkki.gif : 1 kB   evira.fi
Erikoistutkija Tuija Gadd (kalavirusdiagnostiikka) p. 050 357 0328, tuija.gadd at-merkki.gif : 1 kB  evira.fi



Aihealueet: