Kuntien eläinlääkintähuollon resurssisuunnitelmat arvioitu ensimmäisen kerran

9.5.2012

<p>Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaan keskittyviä valvontaeläinlääkäreitä on palkattu kuntiin jo yli 40 kappaletta, mikä on selvästi tehostanut toimintaa. Valtion vastuulla olevien eläintauti- ja eläinsuojelutehtävien paikallista hoitamista varten arvioitiin etukäteen tarvittavan 42 henkilötyövuotta. Maaliskuun 2012 alussa näissä tehtävissä työskenteli jo 30 henkilötyövuotta yhteensä 44 kunnan valvontaeläinlääkärin virassa. Kuntien resurssisuunnitelmien ja valvontakohteiden määrän perusteella erityisesti eläinsuojelun ja eläinten terveydenhuollon tehtäviin on edelleen tarve palkata suunniteltuja lisäresursseja.</p>

Resurssien alimitoitus käy ilmi Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran raportista, jossa ensimmäistä kertaa verrattiin kunnallisten valvontayksiköiden eläinlääkintähuollon tehtävien määrää niihin varattuihin resursseihin. Raportin tiedot perustuvat kuntien omiin ilmoituksiin vuoden 2011 resursseista ja tehtävistä. Eläinlääkintähuoltolaki velvoittaa kunnat tuottamaan tuotantoeläinten ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palveluja kysyntää vastaavasti ja huolehtimaan siitä, että valvontatehtäviin on varattu riittävästi resursseja.

Eläinten hyvinvointia valvotaan muun muassa epäilyyn perustuvilla eläinsuojelutarkastuksilla ja ammattimaista eläintenpitoa koskevien ilmoituksenvaraisten kohteiden vuosittaisilla tarkastuksilla. Vuonna 2011 näitä tarkastuksia ja kohteita oli kunnallisissa valvontayksiköissä keskimäärin 223 kappaletta henkilötyövuotta kohden, mikä tarkoittaisi jokaiselle työhön osallistuvalle vähintään yhtä eläinsuojelutarkastusta jokaisena työpäivänä. Työmäärästä selviytyminen on nykyisillä resursseilla käytännössä mahdotonta ottaen huomioon tarkastuksiin liittyvät ajomatkat ja hallinnolliset työt.

Eläinsuojelutarkastukset ovat vaativia valvontatehtäviä, joiden toteuttamiseen ja seurantaan on varattava riittävästi aikaa niin eläinsuojelun kuin eläinten omistajan oikeusturvankin kannalta.

Myös terveydenhuoltoon varattujen resurssien määrä on alhainen: solmittujen tuotantoeläinten terveydenhuoltosopimusten määrä oli keskimäärin 199 kpl terveydenhuoltoon varattua henkilötyövuotta kohti. Terveydenhuoltosopimuksen tehneille sikatiloille sekä minimitasoa vaativampaa terveydenhuoltoa haluaville nautatiloille olisi tehtävä useita käyntejä vuodessa.

Vähiten resursseja tuotantoeläinten terveydenhuoltosopimusten toimeenpanoon oli varattu Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella, jossa sopimuksia oli 327 kappaletta kunnallisten valvontayksiköiden terveydenhuoltoon varaamaa henkilötyövuotta kohti. Paras tilanne oli Lapissa.

Vaikka valvontaeläinlääkäreiden virkoja on perustettu kuntiin jo yli 40 kappaletta, tarvetta niiden lisäämiselle kunnissa on selvästi edelleen olemassa. Tarkastuskohteiden määrän lisäksi resurssitarpeeseen vaikuttavat myös ajomatkat, alueen elinkeinorakenne, hallinnolliset työtehtävät ja välttämättömään koulutukseen osallistuminen.

Eviran raportissa resurssitarvearviointi perustuu kuntien ilmoittamiin tietoihin palvelu- ja valvontatarpeeseen vaikuttavista tekijöistä sekä käytössä olevista henkilöresursseista eikä edellä mainittuja tekijöitä ole laskelmissa huomioitu. Resurssien seurantaa ja mittareita tulee kehittää edelleen.

Lisätietoja 
Neuvotteleva virkamies Antti Nurminen, eläinten terveys ja hyvinvointi, p. 0400 888 612
Yksikönjohtaja Riitta Maijala, eläinten terveys ja hyvinvointi, p. 040 159 5812

Lue lisää eläinlääkintähuollon resursseista 
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira 2012. Kunnallisen eläinlääkintähuollon resurssit Suomessa 2011 
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 2012. Aluehallintovirastojen keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta 2011 



Aihealueet: