Kuolleista naudoista keräilyn piirissä jo 90 prosenttia

30.6.2010

<p>Eläimistä saatavilla sivutuotteilla tarkoitetaan eläinperäisiä tuotteita, joita ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi. Näitä ovat esimerkiksi tiloilla kuolleet ja lopetetut eläimet sekä teurastamoista teurastuksen yhteydessä erotetut vuodat, sorkat ja höyhenet sekä muu teurasmateriaali, jota ei käytetä ihmisravinnoksi.</p>

Eläimistä saatavissa sivutuotteissa voi olla taudinaiheuttajia, jotka saattavat aiheuttaa sairautta sekä ihmisissä että eläimissä. Asiallisesti käsiteltynä sivutuotteista ei kuitenkaan aiheudu vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle.

Sivutuotteiden käsittelyä on säädelty asetuksella. Tavoitteena on suojata kansanterveyttä ja eläinten terveyttä.

Nautoja haudattiin säädösten vastaisesti aiempaa vähemmän

Suomi on jaettu tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten hävityksen osalta kahteen osaan: keräilyalueeseen ja syrjäiseen alueeseen. Keräilyalueilla ei kuolleita tuotantoeläimiä saa hävittää hautaamalla, vaan ne on toimitettava käsittelylaitokseen. Syrjäisillä alueilla hautaaminen on sallittua tietyin edellytyksin.

Koko maassa kuoli tai lopetettiin tiloilla nautarekisteristä saatujen tietojen mukaan yhteensä 38 415 nautaa. Näistä 35 015 kuoli keräilyalueella (90 prosenttia) ja syrjäisellä alueella 3400. Säädösten vastaisesti haudattiin 8 prosenttia (2856 kpl) naudoista. Vuonna 2008 säädösten vastaisesti haudattiin 10 prosenttia ja vuonna 2007 15 prosenttia naudoista.

Lammas-vuohirekisterin mukaan tiloilla kuolleita ja lopetettuja lampaita oli koko maassa 5 096 kpl. Näistä käsittelylaitokseen oli ilmoitettu toimitetuksi 55 prosenttia (2690 kpl) ja haudatuiksi 35 prosenttia (1725 kpl).

Sikoja ja siipikarjaa tuli keräilyn kautta käsittelylaitoksiin yhteensä 6,2 milj. kg. Vuonna 2008 sikoja ja siipikarjaa kerättiin yhteensä 6,3 milj. kg.

Tuottajien on ilmoitettava kuolleiden märehtijöiden hautaamisesta syrjäisillä alueilla ja kotiteurastusten sivutuotteiden hautaamisesta koko maassa kunnaneläinlääkärille ennen hautaamista. Hautausten ilmoitusaktiivisuus vaihteli eri kunnissa. Tiedotusta asiassa lisätään, jotta lainsäädännön vaatimukset tunnettaisiin kaikkialla Suomessa nykyistä paremmin.

Haaskojen käyttö luonnonvaraisten eläinten ruokintaan

Aluehallintokeskusten vuosiyhteenvetojen mukaan luonnonvaraisia eläimiä ruokittiin 45 kunnan alueella ja haaskapaikkoja oli tehtyjen aloitusilmoitusten perusteella hieman yli 100. Eniten haaskapaikkoja oli Joensuun ja Oulun toimialueilla.

Puolet haaskapaikoista oli toiminnassa karhujen kuvausta ja katselua varten. Pääasiallisena houkuttimena haaskoilla käytettiin sian raatoja ja kalaperäistä ainesta. Ammattimainen ja suurimuotoinen luontokuvaus ja katselutoiminta olivat keskittyneet itäiseen Suomeen. Tarkastuksia haaskapaikoille tehtiin eniten Oulun alueella, jossa paikoista tarkastettiin 12 kpl eli 32 prosenttia.

Kunnaneläinlääkärille on tehtävä ilmoitus sivutuotteiden käytön aloittamisesta ja käytöstä haaskaruokinnassa. Luontokuvaukseen ja katseluun tarkoitettu haaskojen pito on usein ammattimaista liiketoimintaa, jolloin määräyksiä ja säädöksiä noudatetaan. Käyttöilmoitusten teossa oli kuitenkin puutteita. Eniten ilmoitusvelvollisuutta laiminlyötiin haaskanpidossa pienpetojen pyyntiä varten. Alueellista tiedotusta ja valvontaa tullaan tehostamaan.

Tarkempaa tietoa sivutuotevalvonnan tuloksista (Evira)

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Taina Heimonen-Kauppi, p. 020 77 24213

Aihealueet: