Laaja salmonellaepidemia Tanskassa

3.7.2008

<div>Tanskassa on puolen vuoden aikana tavattu epätavallisen runsaasti salmonellatapauksia. Sairastuneita on raportoitu olevan yli 300 ja uusia tapauksia ilmaantuu jatkuvasti. Epidemian lähdettä ei tutkimuksista huolimatta ole vielä löydetty. Tartunnan aiheuttaja on S. Typhimurium U292. Mahdollinen tartunnan lähde voi olla sianliha.</div>

Lisää tietoa epidemiasta löytyy Tanskan elintarvikehallituksen internetsivulta: www.foedevarestyrelsen.dk

Evira ryhtyy osaltaan tarvittaviin toimenpiteisiin, kun tartuntalähde selviää ja Tanskan viranomaisilta saadaan lisätietoja asiasta.

Mistä salmonellan voi saada?

Nisäkkäät, linnut ja matelijat toimivat salmonellabakteerin oireettomina kantajina, joiden ulosteista salmonella leviää ympäristöön. Tuotantoeläimet voivat saada tartunnan saastuneen rehun tai juomaveden välityksellä. Bakteeria sisältävä uloste voi saastuttaa lihan, maidon, munat ja kasvikset, jotka edelleen voivat ristisaastuttaa muita elintarvikkeita.

Oireet

Salmonella aiheuttaa yleensä kuumeisen ripulin, johon liittyy pahoinvointia, vatsakramppeja ja päänsärkyä. Oireet alkavat yleensä 12-48 h kuluttua tartunnasta.
Myös oireettomia salmonellainfektioita esiintyy. Salmonellaa kantava elintarviketyöntekijä (myös oireeton) muodostaa merkittävän riskin elintarviketyössä.

Epidemioita Suomessa

Suomalaisten salmonellatartunnoista valtaosa on saatu ulkomailta, vuosittain sairastuneita on n. 2000. Kotimaista alkuperää olevia tartuntoja on ollut vuosittain n. 400.
Suomessa raportoitu vuosittain 1–8 salmonellaepidemiaa. Usein epidemiat ovat liittyneet joukkoruokailuun. Suomessa tartuntalähteenä ovat toimineet mm. kananmunat, teollisesti idätetyt sinimailasen idut, grillijuhlilla tarjotut varrasporsaat, pastöroimattomasta maidosta valmistettu tuorejuusto, juomavesi ja jäävuorisalaatti.

Suomessa kansallinen salmonellavalvontaohjelma

Ohjelman tavoitteena on pitää salmonellan esiintyminen tuotantoeläimissä ja niistä saaduissa elintarvikkeissa alle 1 % tasolla vuosittain.

Salmonellaa esiintyy Suomessa tuotantoeläimissä hyvin vähän. Euroopan
unioniin liittymisen yhteydessä vuonna 1995 Suomelle hyväksyttiin kansallinen
salmonellavalvontaohjelma. Sen tuottama näyttö maan hyvästä salmonellatilanteesta
mahdollistaa erityistakuut, eli oikeudet vaatia maahantuotavalta sian-, naudan- ja
siipikarjanlihalta salmonellatutkimukset kielteisin tuloksin.

Näin ehkäiset salmonellan

Kuumentaminen tuhoaa salmonellan, ja siksi ruoka tulisi huolellisesti kypsentää yli +70 oC:seen ja siipikarjanliha yli +75 oC:seen.

Kuumennetut ruoat tulisi jäähdyttää neljässä tunnissa alle +8 oC:seen. Nopea jäähdytys lisää turvallisuutta ja säilyvyyttä.

Valmis ruoka tulee säilyttää jääkaappilämpötilassa +4–+6 oC:ssa.

Lyhyet säilytysajat ehkäisevät tartuntaa.

Ristisaastumisen välttämiseksi raa’at ja kypsät elintarvikkeet pidetään erillään ja niitä käsitellään niin, etteivät salmonellabakteerit pääse leviämään käsien, välineiden tai työpintojen välityksellä muihin elintarvikkeisiin.

Ristisaastumisen välttämiseksi raa’at eläinkunnasta saatavat elintarvikkeet säilytetään erillään kaikista muista tuotteista.

Kädet tulee pestä huolellisesti WC:ssä käynnin jälkeen, ennen ruoanvalmistuksen aloittamista ja siirryttäessä työvaiheesta toiseen.

Lisätietoja:

- Ylitarkastaja Britta Wiander, Tuonti- ja markkinavalvontayksikkö, Evira, puh. 020 77 25381, 050 431 0984 (sisämarkkinakaupan valvonta)
- Ylitarkastaja Raija Törmä-Oksanen, Hygieniayksikkö, Evira, puh. 020 77 24245 (hygienia)

Aihealueet: