Lajikekohtaiset erot vähäisiä kevätvehnän valkuaisessa

24.1.2007

<div>Kevätvehnän valkuaispitoisuus on ollut alhainen syksyn 2006 sadossa. Lajikkeista Anniina erottuu muita korkeammalla valkuaisellaan. Muiden lajikkeiden väliset erot valkuaisessa ovat aikaisempia vuosia vähäisempiä. Muilla viljalajeilla erot valkuaispitoisuudessa olivat edellisvuosien tasolla</div>

Anniina poikkeaa valkuaispitoisuudeltaan muista kevätvehnälajikkeista selvästi. Anniinan keskimääräinen valkuaispitoisuus on 14,1 %, kun se muilla lajikkeilla vaihteli Tjalven 12,6 prosentista Amaretton 11,9 prosenttiin. Myös valkuaispitoisuudesta riippuvat kostea sitko ja Zeleny-luku ovat Anniinalla korkeimmat, vastaavasti 28,8 % ja 60. Korkeimmat hehtolitrapainot ovat olleet Trisolla (84,1 kg), Zebralla (83,6 kg) ja Amarettolla (83,4 kg). Sakoluvut olivat korkeita kaikilla lajikkeilla. Alhaisimmatkin keskiarvot, jotka olivat Amarettolla ja Vinjettillä, olivat 284. 

Syysvehnälajikkeista korkein keskimääräinen valkuaispitoisuus on Urholla (12,4 %). Olivinin valkuaispitoisuus on hieman muita alhaisempi (11,6 %), mutta hehtolitrapaino korkein (81,9 kg). Alhaisimmat hehtolitrapainot olivat Urholla (80,6 kg) ja Tryggvellä (80,8 kg). Myös syysvehnän keskimääräiset sakoluvut olivat erittäin korkeita.

Korkeasta valkuaispitoisuudesta johtuen kevätvehnän laatuvaatimukset (hehtolitrapaino ≥78 kg, valkuainen ≥12,5 %, sakoluku ≥180) täyttäviä näytteitä oli eniten Anniinasta, 79 prosenttia. Seuraavaksi eniten myllykelpoisia näytteitä oli Tjalvesta (52,6 %) ja Mahdista (40,9). Syysvehnälajikkeista eniten myllykelpoisia näytteitä oli Gunbossa (57 %) ja Urhossa (42 %).

Ruislajikkeista korkeimmat keskimääräiset hehtolitrapainot olivat Elvillä (78,8 kg), Akustilla (78,7 kg) ja Amilolla (78,4 kg). Alhaisimmat olivat Voimalla (74,1 kg) ja Kartanolla (75,3 kg). Korkeimmat sakoluvut olivat Amilolla (255) ja Akustilla (225) muiden ollessa melko lähellä toisiaan (193 - 212). Surkastuneita jyviä oli eniten Akustissa (6,2 %) ja vähiten Amilossa (0,9 %).

Mallastukseen tarkoitetuista mallasohranäytteistä alhaisin valkuaispitoisuus oli Annabellissa (11,3 %) ja korkein Barkella (12,4 %). Alhaisin hehtolitrapaino oli Saanalla (71,2 kg) muiden lajikkeiden (72,3 - 72,6 kg) ollessa hyvin lähellä toisiaan. Myös lajittelu (>2,5 mm) oli Saanalla (93,5 %) hieman muita lajikkeita (95,2 - 95,7 %) alhaisempi.

Ohralajikkeista korkeimmat keskimääräiset hehtolitrapainot olivat Inarilla (71,0 kg) ja Edelillä (69,6 kg). Alhaisimmat olivat Artturilla (64,5 kg) ja Rolfilla (65,4 kg). Myös surkastuneiden jyvien (≤2,0 mm) osuus oli korkein Artturilla (5,5 %). Alhaisimmat osuudet olivat Inarilla ja Jyvällä (molemmilla 0,8 %). Valkuaispitoisuus oli korkein Artturilla (13,1 %) ja alhaisimmat Kunnarilla (11,2 %) ja Edelillä (11,3 %).

Kauralla hehtolitrapainoltaan yli 58 kiloa olevien näytteiden osuus oli korkein Leilalla (38,7 %) ja Suomella (32,6 %). Myös keskimääräinen hehtolitrapaino oli näillä lajikkeilla korkein. Alhaisimmat osuudet ja keskimääräiset hehtolitrapainot olivat Aarrella (11,1 % ja 54,4 kg) ja Roopella (11,6 % ja 54,3 kg). Surkastuneiden jyvien (≤2,0 mm) osuus oli hieman tavallista korkeampi. Alhaisimmat osuudet olivat Salolla (8,8 %) ja Leilalla (10,1 %) ja korkeimmat Roopella (15,2 %) ja Velillä (14,9 %).

Lisätietoja:
Johtaja Mirja Kartio puh. 020 77 25090
Ylitarkastaja Juha Kärkkäinen puh. 020 77 25098
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, viljantarkastusyksikkö
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@evira.fi

Päivitettyä tietoa keskimääräisistä laatutiedoista: http://www.evira.fi/portal/fi/kasvintuotanto_ja_rehut/vilja/viljasadon_laatu/viljasadon_laatu_2006/

 

Aihealueet: