Leipäviljojen käyttölaatu hyvä

20.11.2007

<div>Syksyn sateet eivät vesittäneet leipäviljojen käyttölaatua. Viljasadon laatuseurannan lopullisten tulosten perusteella kotimaisen rukiin käyttölaatu on hyvä. Kolme neljäsosaa tutkituista näytteistä täytti myllyrukiin laatuvaatimukset. Kevätrukiin laatua heikensi alhainen sakoluku. Myös kevätvehnän laatu on hyvä. Eviran vilja-analyysien mukaan leipäviljaksi soveltuvan viljan osuus on korkein kuuteen vuoteen. </div>

Ruis
Alhainen sakoluku laski myllykelpoisen rukiin (hehtolitrapaino ≥71kg ja sakoluku ≥120) osuuden 75 prosenttiin. Vain viidessä prosentissa näytteistä hehtolitrapaino jäi alle 71 kilon. Erityisesti kevätrukiissa sakoluku ehti laskea myöhäisen korjuun takia. Kevätruis Juuson näytteistä 40 prosenttia oli myllykelpoista, kun parhailla syysrukiilla, Amilolla ja Elvillä, 90 prosenttia näytteistä oli myllykelpoista. Syysruislajikkeista alhaisin myllykelpoisten näytteiden osuus oli Kartanolla, puolet näytteistä. Juuson ohella alhaisimmat keskimääräiset sakoluvut olivat Annalla (141) ja Kartanolla (145).

Kaikkien ruisnäytteiden keskimääräinen hehtolitrapaino (76,4 kg) jäi alemmaksi kuin vuonna 2006 (77,3 kg). Akustilla (79,0 kg) hehtolitrapaino oli viimevuotisella tasolla ja Amilolla (79,2 kg) jopa korkeampi. Kaikkien lajikkeiden hehtolitrapainot olivat korkeammat kuin 2000-luvulla viime vuotta lukuun ottamatta.    

Kevätvehnä
Kevätvehnänäytteistä 56 prosenttia täyttää leipävehnän laatuvaatimukset (hehtolitrapaino ≥78kg, valkuainen ≥12,5 % ja sakoluku ≥180). Osuus on edellisiä vuosia korkeampi pääsääntöisesti korkeamman valkuaispitoisuuden ansiosta. Valkuaispitoisuus oli yli 12,5 prosenttia 80 prosentissa näytteistä. Keskimääräinen valkuaispitoisuus (13,6 %) on korkeampi kuin kolmena edellisenä vuonna jääden kuitenkin selvästi 2000-luvun korkeimmasta tuloksesta (2002 14,8 %). Sakoluku jäi alle 180:n vain noin 10 prosentissa näytteitä.

Lajikkeista korkein myllykelpoisten näytteiden osuus on Zebralla, 80 prosenttia, ja toiseksi korkein Anniinalla, 65 prosenttia. Alhaisimmat osuudet ovat Vinjetillä ja Amarettolla, molemmilla noin neljäsosa näytteistä täytti vaatimukset. Amarettolla suurin syy alhaiseen osuuteen oli valkuainen, Vinjetillä valkuaisen lisäksi myös hehtolitrapaino oli alhainen.

Syysvehnä
Valkuaispitoisuus määrittää leipäviljakelpoisten syysvehnänäytteiden osuuden. Osuus (28 %) on 2000-luvun kolmanneksi alhaisin ja keskimääräinen valkuaispitoisuus (12,1 %) toiseksi alhaisin. Muista leipäviljoista poiketen syysvehnän keskimääräinen hehtolitrapaino (81,2 kg) on edellisvuotta (80,9 kg) korkeampi.

Syysvehnälajikkeista Olivinin alhainen valkuaispitoisuus (11,7 %) näkyy myös muita lajikkeita alhaisempana leipäviljakelpoisten näytteiden osuutena. Olivin-näytteistä vain 10 prosenttia täytti vaatimukset, kun Urholla osuus on 36 prosenttia ja Tarsolla 43 prosenttia. Urhon keskimääräinen hehtolitrapaino (80,5 kg) on alhaisempi kuin Olivinilla (82,8 kg) ja Tarsolla (82,9 kg).

Lisätietoja:
Johtaja Mirja Kartio p. 020 77 25090
Ylitarkastaja Juha Kärkkäinen p. 020 77 25098

Päivitettyä tietoa keskimääräisistä laatutiedoista: http://www.evira.fi/portal/fi/kasvintuotanto_ja_rehut/vilja/viljasadon_laatu/viljasadon_laatu_2007/

 

Aihealueet: