Lepakkoraivotaudin esiintyminen Suomen lepakoissa selvitetään

15.6.2010

<p>Elintarviketurvallisuusvirasto Evira aloittaa yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon (Helsingin yliopisto) ja Turun yliopiston kanssa tutkimushankkeen, jossa selvitetään lepakkoraivotaudin esiintymistä suomalaisissa lepakoissa. Lisäksi hankitaan tietoa lepakoiden elinpiiristä ja liikkumistavoista sekä taudille mahdollisesti altistavista tekijöistä.</p>

Euroopassa tunnetaan kaksi lepakoilla esiintyvää EBL-virusta (European Bat Lyssavirus), joista EBLV-1-tyyppiä tavataan lähinnä etelänlepakoilla ja EBLV-2 – virustyyppiä lähinnä vesi- ja lampisiipassa. Tällä hetkellä EBLV-2 tartuntoja on raportoitu eläimillä vain lepakoissa. Sen sijaan ihmisten EBLV-2-tartuntoja on varmistettu kaksi: vuonna 1985 Suomessa ja vuonna 2002 Skotlannissa. Molemmat sairastuneet olivat rokottamattomia lepakkotutkijoita. Näistä tapauksista huolimatta lepakkoraivotautiriskiä pidetään ihmiselle pienenä.

Hankkeen aikana kerätään lepakoista veri- ja sylkinäytteitä Turusta, erityisesti Kakskerrasta, Uudeltamaalta ja Kaakkois-Suomesta. Tavoitteena on saada näytteet n. 600 lepakosta.

Tutkimusmenetelmät eivät edellytä terveiden ja oireettomien lepakoiden tappamista, joten hanke on sopusoinnussa lepakoiden suojelun kanssa. Yliopistojen tutkijat vastaavat näytteiden keruusta ja Evira vastaa raivotaudin laboratoriotutkimuksista. Näytteenotto on aloitettu kesäkuussa ja jatkuu syksyyn lepakkonaaraiden synnytys- ja imetysaikaa lukuun ottamatta. Kerättävien näytteiden lisäksi tutkitaan kuolleena luonnosta tai rakennuksista löydettyjä lepakoita.

Suomessa todettiin eurooppalaista lepakkoraivotautia lepakoissa ensimmäisen kerran elokuussa 2009. Tällöin vesisiipasta eristettiin EBLV-2 (European bat lyssavirus-2). Vesisiippa ( Myotis daubentonii) toimitettiin Eviraan tutkittavaksi Turun Kakskerran saaresta. Raivotautiepäily oli herännyt, koska lepakko oli käyttäytynyt oudosti. Lepakolla tyypillisiä raivotautioireita ovat ääntely, käytösmuutokset, välinpitämättömyys ja toisaalta aggressiiviset kohtaukset. Lepakkoraivotaudin löytyminen ei vaikuta Suomen raivotautivapaaseen asemaan.

Epidemiologisesti lepakkorabiesta pidetään eri tautina kuin klassista metsäraivotautia. Tautitapaukset ovat erittäin harvinaisia myös alueilla, joilla lepakkoraivotautia tiedetään esiintyneen jo pitkään, kuten Tanskassa, Saksassa ja Brittein saarilla. Raportoituja tautitapauksia lepakoilla Euroopassa on lähes 900, mutta taudin todellisesta esiintymisestä ei ole tarkkoja tietoja.

Tutkimukseen on saatu rahoitusta maa- ja metsätalousministeriöstä.

Lisätietoa:

Lepakot ja näytteiden kerääminen:
tutkija Thomas Lilley, Turun yliopisto, p. 040 5587783
tutkija Eeva-Maria Kyheröinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo, p. 040 7218561

Lepakkorabies ja näytteiden analytiikka:
erikoistutkija Miia Jakava-Viljanen, Evira, p. 050 3510308
tutkija Tiina Nokireki, Evira, p. 050 4131687

 

Aihealueet: