Mehiläiskuolemat Euroopassa pelättyä harvinaisempia

5.5.2014

<p>&nbsp;Mehiläisten pesäkuolleisuus ei ole hälyttävää Euroopassa. Alueelliset ja maiden väliset erot ovat kuitenkin suuria, ja joissain maissa kuolleisuus on huomattavaa. Valmistuneen EU-tutkimuksen mukaan Suomi kuuluu maihin, joissa mehiläistappiot ovat suurempia kuin EU:ssa keskimäärin. Suomen tutkimusosuudesta vastasi Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kansallinen mehiläistautien vertailulaboratorio Kuopiossa. Suomen talvikuolleisuus on maiden välisessä vertailussa neljänneksi suurin, joskin talvikuolleisuus on korkeaa myös muissa pohjoisissa maissa. Vaikka taudinaiheuttajien tutkimustulosten koostaminen on vielä kesken, on kuitenkin jo nyt varmaa, ettei vaarallisia tuholaisia <em>Tropilaelaps</em> ja <em>Aethina tumida</em> havaittu missään tutkitussa maassa.</p>

Tutkimus toteutettiin vuosina 2012 - 2013 ja siihen osallistui 17 jäsenmaata. Otantaan osuneille tarhoille tehtiin kolme tarkastuskäyntiä: ensimmäinen ennen talvehtimista, toinen talvehtimisen jälkeen ja kolmas hunajan tuotantokaudella. Tarhojen otannat vaihtelivat maittain, yhteensä tutkittiin 3 284 tarhaa ja 31 832 pesää eri maissa. Suomen otanta, 161 tarhaa ja 787 pesää, kohdistui viiteen alueeseen: Ahvenanmaa sekä ympäryskuntineen Jokioinen, Seinäjoki, Kitee ja Kajaani.

Mehiläisten talvikuolleisuus vaihteli maittain 3,5 - 34 prosenttia.  Suomessa talvikuolleisuus oli 23 prosenttia.  Tutkimusjaksoon osunut kylmä talvi 2013 oli vaativa mehiläisille. Hunajantuotantokaudella kesällä 2013 mehiläisyhteiskuntien kuolleisuus oli Suomessa seitsemän prosenttia, muissa tutkimusmaissa 0,3 - 14 prosenttia. Suomi sijoittui maiden välisessä vertailussa viidenneksi heikoimmaksi. Tuotantokauden kuolleisuutta ei ole aiemmin systemaattisesti koottu ja julkaistu Suomesta.

Uutta tietoa esikotelomädän yleisyydestä

Tutkimuksen avulla selvitettiin myös tarhan hoitokäytäntöjä ja pesien terveydentilaa sekä tarkastuksen yhteydessä suoritetulla näytteenotolla taudinaiheuttajien levinneisyyttä.

Mehiläisillä yleistä esikotelomätää todettiin kolmessa prosentissa Suomen tarhoista. Kuudessa jäsenvaltiossa esiintyvyys oli alle kolme prosenttia ja enimmillään 12 prosenttia. Eurooppalaisessa tautivertailussa Suomi asettuu siten keskikastiin.

”Esikotelomätätilanteen uskottiin Suomessa olevan huomattavasti heikompi kuin muissa maissa. Käsitys on osin syntynyt Suomessa käytössä olevasta, hunajan bakteeriviljelyyn perustuvasta herkästä toteamismenetelmästä. Useassa maassa tauti todetaan vain oireilevista pesistä tyypillisten toukkamuutosten perusteella”, tarkentaa tutkija Sirpa Heinikainen eläintautibakteriologian tutkimusyksiköstä.

Tartunnan levinneisyyden selvittämiseksi Suomi tutki ainoana osallistujamaana myös otantapesien hunajasta itiöllisen esikotelomätäbakteerin, Paenibacillus larvaen esiintymistä. Itiöitä löytyi noin 30 prosentista tarhoja, eli kymmenen kertaa useammasta tarhasta kuin itse tautia. Tutkimusalueiden välillä oli suuria eroja esiintyvyyden ollessa korkeinta Jokioisten ja Seinäjoen alueilla. EU-tutkimuksen perusteella tautia voidaan vielä vastustaa järjestelmällisellä torjunnalla, johon kuuluu myytävien pesien puhtaus Paenibacillus larvae -itiöistä.

Tutustu tutkimukseen A pan-European epidemiological study on honeybee colony losses 2012-2013

Lue lisää  mehiläisten sairauksista  

Lisätietoja:
tutkija Sirpa Heinikainen, eläintautibakteriologian tutkimusyksikkö, p. 044 720 1780

 

Aihealueet: