Merikalasta ihmisiin tarttuvia sukkulamatoja vain vähän Suomen rannikon kalastusvesillä

21.3.2014

<p>Raakoihin tai melkein raakoihin tuotteisiin käytetty kala on jäädytettävä, koska näin saadaan tuhotuksi ihmisiin tarttuvat sukkulamadot. Suomessa elintarviketeollisuudessa käytettävistä silakoista ja kilohaileista ei ihmisiin tarttuvia toukkia ole löydetty lainkaan, joten jäädytyspakkoa kuumentamattomille silakka- ja kilohailituotteille Suomessa ei ole.</p>

Kotitarvekalastajien ei tarvitse olla huolissaan, sillä sukkulamatoja saattaa lähinnä esiintyä merialueelta pyydystetyissä kaloissa.

Sukkulamatoihin kuuluvien silli- ja turskamadon esiintymistä Itämeressä on tutkittu vuosina 2011-2013.

”Tutkimustulokset viittaavat siihen, että pakastamatonta silakkaa ja kilohailia voi edelleen käyttää perinteisissä jalostetuissa kalastustuotteissa, kuten maustesilakoissa ja vastaavissa puolisäilykkeissä”, sanoo erikoistutkija, ELT Perttu Koski.

Silli- ja turskamatoja ei kasvatetussa kalassa
Suomessa kasvatetussa eli kalalaitoksessa alkiosta kasvatetussa kalassa ei ole koskaan havaittu ihmisiin tarttuvia sukkulamatotoukkia.

Suomessa viljellyllä kalalla, kuten kirjolohella ja sammella, loisriski on erittäin pieni. Näitä kalalajeja ei tarvitse pakastaa, vaikka niitä ei kuumennettaisikaan.

”Kasvatetun kalan puhtaus olisi hyvä selvittää, jotta myöhemmin voidaan hakea vapautusta jäädytyspakosta, jos valtameressä kasvatettua lohta koskeva jäädytysvaatimus joskus säädetään. Toukkien varalta voidaan teuraskalalle tehdä myös lihantarkastus”, Koski selventää.

Itämeren villilohi on säädösten mukaan pakastettava ennen sen käyttöä kalanjalostuksessa tuotettaviin, raakoina tai melkein raakoina tarjottaviin tuotteisiin.

Silakkaa ja kilohailia lukuun ottamatta, kaikki kalastetut kalat, joita ei kuumenneta ennen syömistä, tulee loisriskin vuoksi pakastaa”, tarkentaa ylitarkastaja Carmela Hellsten.

Kalojen matotutkimusta jatkettava edelleen
Turskamato on lisääntymässä Itämerellä ja silli- ja turskamatoja on yksittäistapauksina todettu myös Suomen kalastusalueilta. Loisseuranta onkin syytä toistaa aika ajoin, vaikka jäädytyspakolta voitaisiin edelleen välttyä.

Päättyneessä projektissa tutkittiin 3 673 kalaa, joissa oli seitsemää lajia, tärkeimpinä silakka, kilohaili ja merilohi.

Kaikkiaan neljästä kalasta todettiin sillimatoja eli Anisakis simplex -loisia: kahdesta Selkämereltä pyydystetystä suuresta (yli 24 cm) silakasta ja kahdesta Perämereltä pyydystetystä merilohesta. Turskamatoa, Pseudoterranova decipiens, ei hankkeessa todettu. Tutkimuksen erikoisnäytteenoton kohteena olleiden suurten silakoiden kokoisia kaloja ei Suomessa käytetä elintarvikejalostuksessa eikä myydä ihmisravinnoksi maasta pois. 

Lue lisää ruokamyrkytyksen aiheuttavasta sillimadosta ja turskamadosta
Tutustu Eviran ohjeeseen kalastustuotteiden valvonnasta

Lisätietoja:
ylitarkastaja Carmela Hellsten, p. 050 433 6643 (kalahygienia ja kala-alan laitokset)
erikoistutkija, ELT Perttu Koski, p. 040 569 4541 (kalataudit ja sukkulamatotutkimus)

 

Aihealueet: