Metsästyskoirat on syytä lääkitä ekinokokin varalta Itä-Suomessa

19.11.2009

<p>Ekinokokkiloista ( <em>Echinococcus granulosus</em>) on esiintynyt Suomen hirvissä melko harvinaisena. Tänä syksynä Tohmajärven ympäristössä hirvistä tehdyn alustavan kartoituksen perusteella ekinokokki voi kuitenkin olla itärajan tuntumassa hirvissä aiempaa luultua yleisempi. Varotoimenpiteet loistartunnan ehkäisemiseksi kannattaa siis muistaa etenkin maan itäosissa.</p>

Hirviekinokokki saattaa tarttua ihmiseen

Hirviekinokokki on koiraeläinten (susi, koira) heisimato, jonka toukkarakkulat elävät hirvieläimissä (hirvi, poro, metsäpeura). Loinen on zoonoottinen eli se voi harhautua myös ihmisen elimistöön. Seurauksena voi olla vakava ja vaikeasti hoidettava sairaus.

Hirviekinokokkia tiedetään esiintyvän Suomen luonnossa ainakin Itä-Lapin, Kuusamon, Kainuun ja Pohjois-Karjalan alueilla. Susi on loisen pääisäntä ja luonnonvaraiset hirvieläimet tai poro väli-isäntiä. Susi saa loistartunnan syödessään väli-isännän elimissä olevan toukkarakkulan. Toukista muodostuu suden suoleen pienikokoisia heisimatoja. Ne tuottavat munia, jotka leviävät ulosteiden mukana ympäristöön. Väli-isäntäeläin saa loistartunnan niellessään munia ravintokasvien tai veden mukana. Ihminen saa tartunnan luonnollisten väli-isäntien tapaan.

Ihmistartunnat ehkäistään parhaiten suojaamalla koirat tartunnalta

Ihmisille suurimman käytännön tartuntariskin aiheuttaa koira, jolla on ekinokokkitartunta. Koira saa tartunnan syödessään hirven keuhkoissa olevan loisrakkulan. Joskus harvoin myös muissa hirven elimissä, kuten maksassa, voi olla rakkuloita. Itse heisimato ei yleensä vaivaa koiraa, mutta koiran ulosteissa ympäristöön tai koiran turkkiin joutuvat munat voivat tartuttaa ihmisen. Tartunta ihmiseen tapahtuu suun kautta useimmiten käsien välityksellä. Tartunnan saaneelle ihmiselle muodostuu nesteentäyteisiä toukkarakkuloita sisäelimiin, yleensä keuhkoihin. Rakkula saattaa kasvaa vuosien ajan ja voi olla lopulta tilavuudeltaan useita litroja.

Ihmistartuntojen estämiseksi on tärkeää estää koiria saamasta tartuntaa. Tämä tapahtuu kahdella tavalla: koirille ei syötetä hirvieläinten keuhkoja tai maksaa raakana ja koirille annetaan heisimatoihin tehoava loislääkitys ennen ja jälkeen hirvenmetsästyskautta. Jos sisäelimiä halutaan koiralle antaa, ne tulee kypsentää hyvin. Heisimatoihin tehoavia koirien loislääkkeitä saa apteekeista ilman reseptiä.

Loisrakkuloita voi olla vaikea havaita hirven keuhkoista, sillä ne voivat olla pieniä ja syvällä keuhkon sisällä. Keuhkoja reilusti käsin tunnustelemalla voi kuitenkin usein tuntea pyöreähkön, nesteentäyteisen rakkulan. Keuhkojen käsittely ei aiheuta ihmiselle loistartunnan riskiä, mutta suojakäsineitä kannattaa silti käyttää yleisen hygienian takia. Tällaiset epäilyttävät keuhkot tulisi lähettää kokonaisina tutkittavaksi Eviraan kala- ja riistaterveyden tutkimusyksikköön Ouluun.

Ohjeet metsästyskoirien omistajille:

1. Älä anna koirille raakana hirvieläinten sisäelimiä (erityisesti keuhkot ja maksa).
2. Anna koiralle heisimatoihin tehoava loislääkitys ennen hirvien metsästyskautta ja sen jälkeen.

Lisätietoja:
Tutkija Marja Isomursu, p. 02077 24910, 040 512 1248
Yksikönjohtaja Varpu Hirvelä-Koski p. 020 77 24902, 040 512 1531

 

Aihealueet: