Naudat ovat mahdollinen kampylobakteeritartuntojen lähde

19.5.2011

<p>Kampylobakteerien, erityisesti <em>Campylobacter jejuni</em> –lajin aiheuttamia suolistotulehduksia raportoidaan Suomessa enemmän kuin mitään muita suolistoinfektioita. Vuositasolla suurin osa ihmisten yksittäisistä tartunnoista on peräisin ulkomailta, mutta kesäisin huomattava osa tartunnoista on kotimaista alkuperää. Useimmissa maissa broilereiden on todettu olevan tärkein yksittäinen kampylobakteerien lähde. Suomessa kampylobakteerien esiintyvyys broileriteurastuserissä on kuitenkin alhaisimpia Euroopassa.</p>

Naudat kampylobakteerin kantajina
Kampylobakteerien esiintymistä naudoilla tutkittiin sekä laajassa teurastamokartoituksessa että vuoden ajan kolmella lypsykarjatilalla. Teurastamoihin tulevista naudoista lähes kolmasosalla todettiin kampylobakteereita. Niitä löytyi yleisemmin liha- kuin lypsykarjasta. Naudanruhoissa kampylobakteereita todettiin kuitenkin harvoin. Lypsykarjatiloilla nautojen havaittiin olevan pitkäaikaisia, mahdollisesti pysyviä kampylobakteerin kantajia. Karjojen ja nautayksilöiden välillä oli kuitenkin huomattavia eroja kampylobakteerien erityksessä.

Hyvällä hygienialla voidaan rajoittaa kampylobakteerien esiintymistä
Kampylobakteerien joutuminen raakamaitoon on estettävissä hyvää lypsyhygieniaa noudattamalla. Pihatoissa juomakaukaloiden saastuminen nautojen ulosteilla voi ylläpitää kampylobakteerien kiertokulkua karjassa. Huolehtimalla juomakaukaloiden puhtaudesta voidaan rajoittaa kampylobakteerien eritystä naudoissa sisäruokintakauden aikana. Laidunkaudella ympäristö, erityisesti luonnonvedet voivat olla kampylobakteerien lähteenä naudoille.

Suomalaiset naudat ja broilerit ihmisten kampylobakteeritartuntojen lähteinä
Nautojen merkitystä ihmisten kampylobakteeritartuntojen lähteenä tutkittiin vertaamalla neljän geenin esiintymistä naudoista, broilereista sekä eteläsuomalaisista, pääosin kaupunkiväestöä edustavista potilaista eristetyillä C. jejuni –kannoilla. Lisäksi C. jejuni –kantojen genotyyppejä verrattiin koko maan kattavassa tutkimuksessa.

Tulokset vahvistavat aiemmissa tutkimuksissa saatuja viitteitä kampylobakteerien geneettisestä sopeutumisesta eri isäntäeläimiin sekä viittaavat siihen, että kampylobakteerien lähteet maaseutu- ja kaupunkiväestön tartunnoissa poikkeavat toisistaan.

Nautojen merkitys kampylobakteerien lähteenä broilereiden ohella ihmisten kotimaisissa tartunnoissa voi olla huomattava, erityisesti maaseudulla. Elintarvikkeet eivät kuitenkaan vaikuta C. jejuni –kantojen todennäköisimmältä tartuntareitiltä naudoista ihmisiin.

Lue tiivistelmä  (pdf, 14 kt) suomeksi Marjaana Hakkisen väitöskirjasta Finnish cattle as reservoir of Campylobacter spp.  (pdf, 897 kt) (Kampylobakteerit suomalaisissa naudoissa).

Lisätietoja:
tutkija Marjaana Hakkinen, mikrobiologian tutkimusyksikkö
p. 0400 287 417, marjaana.hakkinen at-merkki.gif : 1Kb evira.fi

Aihealueet: