Oulujärven rapurutto täplärapujen levittämää tyyppiä

5.7.2013

<p>Kesäkuun alussa Oulujärvestä todettu rapurutto on Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkimuksissa osoittautunut ruttotyypiksi, jota täpläravut kantavat ja levittävät. Täpläraputyypin rapurutto on vakava tauti, joka vesistöön levitessään voi tuhota koko jokirapukannan.</p>

Oulujärven vesistöalueella ja Pohjois-Suomessa täpläraputyypin rapuruttoa on tavattu vain kerran tätä aikaisemmin. Tartunta Oulujärveen on voinut tulla luvattomien täplärapusiirtojen, veden tai kosteina säilyneiden välineiden mukana eteläisemmistä vesistöistä. Oulujärveä lukuun ottamatta muita rapukuolemia ei ole tänä kesänä tullut Eviran tietoon. 

Oulujärven vesistöalueelta on löytynyt aiemmin jokiraputyypin rapuruttoa, mutta kesäkuussa havaittu epidemia on täpläraputyypin aiheuttama, eli se on tuotu alueelle ulkopuolelta.

Suomessa esiintyy kahta rapuruttotyyppiä

Täpläraputyypin rapurutto on yleistynyt Etelä- ja Keski-Suomessa täpläravun kotouttamisen jälkeen. Täplärapu on taudin luontainen isäntälaji ja lähes kaikki luonnonkannat ovat tartunnan kantajia.

Täpläraputyypin rapuruttoa on todettu satunnaisesti jokirapukuolemissa myös Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa. Kaikissa tapauksissa vesistössä ei ole voitu osoittaa olevan täplärapuja, joten tartunnat todennäköisesti ovat siirtyneet uimaitiöiden välityksellä tai jo tartunnan saaneiden jokirapujen siirtämisen seurauksena. 

Eviran tutkimuksissa on todettu täpläraputyypin rapuruton tappavan kaikki jokiravut saastuneissa vesistöissä. Jos rapurutto on tullut täpläravun mukana, vesistö ei sovellu jokiravulle enää koskaan. Tautia kantavia täplärapuja on mahdotonta hävittää vesistöstä. Luvaton täplärapujen siirtäminen vaarantaa jokiravun säilymisen Suomen luonnossa.

Jokiraputyypin rapuruttoa esiintyy koko jokirapujen esiintymisalueella Lappia myöten. Jokiraputyypin rapuruttoa esiintyy piilevänä useissa vesistöissä, sillä sen aiheuttama tauti ei välttämättä tapa kaikkia jokirapuja.

Rapurutto leviää uimaitiöiden mukana

Rapuruttoa levittävät rapuruttoleväsienen tuottamat uimaitiöt. Itiöitä esiintyy saastuneen järven vedessä, ja pienikin itiömäärä levittää tautia edelleen joutuessaan kosketuksiin rapujen kanssa. Uimaitiöt voivat elää ravun ulkopuolella korkeintaan pari viikkoa. Tehokkain levittäjä on tartuntaa kantava rapu. Itiöt voivat levitä vesistöjen välillä myös mertojen ja muiden kalastusvälineiden mukana.

Uudistetussa maa- ja metsätalousministeriön rapustrategiassa varataan pohjoiset vesialueet vain jokiravulle. Myös tilapäinen täplärapujen sumputtaminen muussa kuin niiden pyyntivesistössä on kielletty.

Lue lisää:
Evira.fi > Eläimet > Eläinten terveys ja eläintaudit > Eläintaudit > Kalat ja ravut > Rapurutto

Evira.fi > Eläimet > Eläinten terveys ja eläintaudit > Eläintautien vastustaminen ja valvonta > Vesiviljelyeläinten terveyslupa > Rajoituksia kalojen siirroissa kala- ja raputautien ehkäisemiseksi

Kansallinen rapustrategia 2013–2022 (maa- ja metsätalousministeriö)

Lisätietoja:
tutkija Satu Viljamaa-Dirks, p. 044 720 1469

Aihealueet: