Pidetään Suomi rabieksesta vapaana – Maailman rabiespäivää vietetään 28.9.2010

24.9.2010

<p>Rabies (ihmisen vesikauhu, eläimen raivotauti) on tappava viruksen aiheuttama keskushermostosairaus, joka tarttuu pääasiassa pureman välityksellä nisäkkäisiin ja eläimestä ihmiseen. Maailmalla rabiesta esiintyy edelleen yleisesti. Vuosittain yli 55 000 ihmisen arvioidaan kuolevan rabieksen seurauksena lähinnä Afrikassa ja Aasiassa. Ihminen saa rabiestartunnan tavallisesti sairastuneen eläimen, yleisimmin koiran, puremasta.</p>

Rabiesta esiintyy edelleen kotoperäisenä useissa Itä-Euroopan maissa, joissa tautitapaukset ovat myös huolestuttavasti yleistyneet. Viime aikoina tauti on levinnyt myös uusiin, aiemmin raivotautivapaisiin Euroopan maihin, kuten Italian koillisosiin.

Monissa Euroopan maissa taudin järjestelmällinen vastustus on kuitenkin ollut tehokasta, ja villieläinten raivotaudin väheneminen on vähentänyt myös kotieläinten tautitapauksia. Kotieläinten ja pienpetojen rokottaminen on tärkein keino ehkäistä raivotautia.

Suomi ollut taudista vapaa 1990-luvun alusta lähtien

Raivotautia on vastustettu Suomessa määrätietoisesti vuosikymmenten ajan. Suomessa kotoperäistä raivotautia on todettu viimeksi vuosien 1988–1989 aikana, jolloin se levisi maan rajojen ulkopuolelta pääsääntöisesti kettuihin ja supikoiriin Kaakkois-Suomessa. Tauti hävitettiin luonnonvaraisten eläinten syöttirokotuksilla. Suomi on ollut raivotautivapaa maa vuodesta 1991. Tavoitteena on pitää Suomi jatkossakin taudista virallisesti vapaana. Tautivapauteen ei vaikuta lepakkoraivotaudin löytyminen Suomesta vuonna 2009 eikä myöskään yksittäiset maahantuoduissa eläimissä todetut tapaukset aiemmin.

Raivotautia vastustetaan rokotuksin ja tutkimalla epäilytapauksia 

Raivotaudin leviäminen Suomeen luonnonvaraisten eläinten välityksellä pyritään estämään rokotuksin. Suomi levittää kaakkoisrajalle keväällä ja syksyllä 80 000 supikoirille ja ketuille tarkoitettua syöttirokotetta. Evira vastaa rokotelevityksestä. Myös Venäjä on rokottanut pienpetoja syöttirokottein omalla puolellaan yhteistyössä Suomen kanssa.

Evira tutkii jatkuvasti luonnonvaraisia eläimiä ja muita epäilyttävistä oireista kärsiviä eläimiä raivotaudin varalta. Poikkeuksellisesti käyttäytyvästä luonnonvaraisesta ketusta, supikoirasta, sudesta tai muusta petoeläimestä tulee ilmoittaa kunnan- tai läänineläinlääkärille. Metsästäjien lähettämät pienpetonäytteet ovat välttämättömiä raivotautivapauden seurannassa. Evira tutkii myös kuolleet ja epäilyttävästi käyttäytyvät lepakot raivotaudin varalta.

Rokota lemmikkisi

Luolakoirametsästyksessä käytettävät koirat on rokotettava raivotautia vastaan joka vuosi, muut metsästykseen käytettävät koirat ja viranomaisten palveluskoirat vähintään joka toinen vuosi. Lisäksi Evira suosittelee, että myös kotimaassa lemmikkikoirat ja -kissat rokotetaan säännöllisesti.

Noudata lemmikkieläinten tuontiin liittyviä määräyksiä

Ilman asianmukaisia rokotuksia maahantuodut koirat ja kissat voivat levittää raivotaudin Suomeen. Tuotaessa Suomeen koiria, kissoja ja frettejä eläimeltä vaaditaan tuontimaasta riippuen muun muassa raivotautirokotus tai raivotautirokotus ja tutkimus riittävästä vasta-ainetasosta.

Raivotautiriski on suuri, jos koira tai kissa tuodaan maahan vastoin määräyksiä maasta, jossa esiintyy raivotautia. Erityisen suuri riski on, jos eläimen taustaa ei tunneta, kuten löytökoirien tai kulkukoirien ja -kissojen kohdalla. Tällaisten eläinten tuominen Suomeen voi pahimmassa tapauksessa uhata myös eläimen omistajan ja hänen läheistensä terveyttä.

Mitä matkailijan pitäisi tietää rabieksesta?

Rabieksen esiintymisalueelle matkustavien on syytä ottaa yhteyttä kotikunnan terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai yksityiseen lääkäriasemaan saadakseen terveysneuvontaa ennen matkaa. Rabiesriskiin vaikuttaa taudin esiintyvyyden lisäksi se, miten usein ja tiiviisti matkailija on kosketuksissa eläimiin matkakohteessa sekä matkakohteen terveydenhuollon ammattilaisten tietoisuus alueen tautitilanteesta ja mahdollisuus suositusten mukaiseen hoitoon paikan päällä. Rabieksen esiintymisalueella matkailijoiden tulee välttää kontakteja kaikkiin villieläimiin ja tuntemattomiin kotieläimiin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin vuosina 2000–05 yhteensä 79 matkailuun liittyvää eläimen pureman tai rikkoontuneen ihon tai limakalvojen nuolaisun jälkeen hoitoon johtanutta rabiestartuntaepäilyä. Heti altistuksen jälkeen aloitettu asianmukainen rokotushoito pelastaa ihmisen aina. Oireiden jo alettua tauti johtaa muutaman päivän kuluessa kuolemaan.

Lisätietoja:
Jaostopäällikkö Miia Jakava-Viljanen, Eläintautivirologian tutkimusyksikkö, Evira
p. 02077 24587, 050 351 0308
Ylitarkastaja Virva Valle (eläinten maahantuonti), Eläinten terveys ja hyvinvointi –yksikkö, Evira
p. 02077 24309, 040 489 3359
Tutkija Marja isomursu, kala- ja riistaterveyden tutkimusyksikkö, Evira
p. 02077 24910, 040 512 1248

Eläinten tuonnin ja viennin neuvontapuhelin: 020 690 991 (klo 9.00–11.00), s-posti ehyt@evira.fi

Epidemiologieläinlääkäri Ruska Rimhanen-Finne, THL, Tartuntatautien torjuntayksikkö,
p. 02061 08942, 040 480 2855, ruska.rimhanen-finne@thl.fi

Lisätietoa internetistä:
Maailman rabiespäivä
http://www.worldrabiesday.org/  

Raivotaudin esiintyvyys ja tartuntariskialueet maailmassa (WHO)
http://www.who.int/rabies/rabies_maps/en/index.html  

Raivotaudin esiintyvyys Suomessa
www.zoonoosikeskus.fi

Raivotauti ja sen oireet eläimillä
http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten_terveys_ja_elaintaudit/elaintaudit/usealle_elainlajille_yhteiset_taudit/raivotauti_eli_rabies/

Ihmisen rabies
http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/terveys_ja_sairaudet/infektiotaudit/elainten_valityksella_tarttuvat_taudit/vesikauhu__rabies_/

Matkailijan terveysopas
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat?p_artikkeli=mat00049

Suomessa todettu ihmisen rabiestartunta, 2007
http://www.cdc.gov/eid/content/16/8/pdfs/1318.pdf

Rabiesepidemia Balilla (Tartuntatautilääkärin kommentit, THL)
http://www.ktl.fi/portal/14917  

Aihealueet: