Poron valelehmärokkoviruksen perimän kuusi puuttuvaa geeniä löydetty

16.12.2011

<p>Porojen suutauti on merkittävä tauti, jonka aiheuttajaksi varmennettiin parapoxvirus ensimmäisen kerran talven 1992–93 suutautiepidemian aikana. Vuonna 2010 julkaistussa tutkimuksessa tämä PCPV-kaltaisen poron parapoxviruksen perimä selvitettiin ja virus varmennettiin valelehmärokkovirukseksi.</p>

 Aikaisemmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että vuosina 1992–94 tautia aiheutti lampaiden ORF- viruksen kaltainen parapoxvirus, mutta talven 1999–2000 epidemian aiheuttajaksi osoittautui naudan valelehmärokkoviruksen (PCPV) kaltainen virus. Tuolloin vertailtaessa poron PCP- virusta ORF-virukseen havaittiin, että ORF viruksella on genomin oikeassa päädyssä kuusi geeniä, joita ei löydy poron PCP- virukselta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa on osoitettu, että nämä geenit olivat hävinneet viruksesta soluviljelyn aikana.

Poron valelehmärokkoviruksella 137 geeniä
Yksittäisiä suutautitapauksia diagnostisoidaan lähes vuosittain, mutta kevättalvella 2007 tautia todettiin jälleen useampia tapauksia. Näistä tapauksista osalla todettiin ORF- ja osalla PCP-virus. Selvittäessä, voiko PCP- ja ORF-virusten välillä löydettyä kuuden geenin eroa käyttää taudin diagnostiikassa, saatiin viitteitä siitä, että kyseiset geenit ovat hävinneet poron PCP-viruksesta soluviljelyn seurauksena. Asia varmentui tutkittaessa 2007 suutautinäytteitä sekä Suomessa vuosien 2005–2010 aikana esiintyneitä naudan PCPV-tapauksia; kaikilta löytyi aiemmin puuttuneiksi havaitut geenit. Nyt julkaistussa tutkimuksessa puuttuva genomin alue määritettiin 5431 emäsparin pituiseksi ja poron PCP-viruksen koko genomin kooksi siten 140 kiloemäsparia ja geenien lukumääräksi 137.

Suomalaiset parapoxvirukset samanlaisia eri eläinlajeilla
Vertailtaessa porojen parapoxviruksia vuosilta 1992–2007 nautojen ja lampaiden viruksiin vuosilta 2005–10 havaittiin, että nämä Suomesta eristetyt virukset ovat keskenään hyvin samankaltaisia, jopa identtisiä tutkittujen geenien osalta. Tämä viittaa siihen, että tartunta voi siirtyä lampaista tai naudoista poroihin. Tieto on tärkeä taudin vastustamisessa: suoria kontakteja porojen, lampaiden ja nautojen välillä on suositeltavaa välttää.

Suutaudin tunnusmerkit
Suutautia todetaan yleensä talvella. Ensioireina ovat ruokahalun heikkeneminen, kuolaaminen, kuume, haavat ja myöhemmin syylämäiset muodostumat huulissa ja suun limakalvoilla. Tauti aiheuttaa poroille vauriokohtiin kipua, jolloin eläin ei pysty syömään. Tauti altistaa bakteerien aiheuttamille infektioille ja voi lopulta johtaa poron kuolemaan. Porojen suutauti on siten merkittävä tauti ja sen ennaltaehkäisy on taloudellisesti kannattavaa.

Tutkimustulokset on julkaistu kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa Virus Res 2011 (160): 326-332. Hautaniemi M, Vaccari F, Scagliarini A, Laaksonen S, Huovilainen A, McInnes CJ., Analysis of deletion within the reindeer pseudocowpoxvirus genome.

Lue myös aikaisempi ajankohtaisuutinen  poron valelehmärokkoviruksen genomin selvittämisestä tehdystä tutkimuksesta.  

Lisätietoja:
tutkija Maria Hautaniemi, eläintautivirologian tutkimusyksikkö,
maria.hautaniemi at-merkki.gif : 1Kb evira.fi, p. 050 573 6891

Aihealueet: