Raivotaudin vastustus on tärkeää myös taudista vapaassa Suomessa

6.9.2007

<div>Raivotauti eli rabies on maailmanlaajuisesti erittäin yleinen sairaus, joka vaatii vuosittain satojen tuhansien ihmisten hengen. Suomi on ollut virallisesti raivotaudista vapaa maa vuodesta 1991 lähtien. Rokottaminen on tärkein keino ehkäistä raivotautia, jota esiintyy edelleen yleisesti Suomen lähialueilla. Ilman asianmukaisia rokotuksia maahantuodut koirat ovat voivat levittää raivotaudin Suomeen. Maailman rabiespäivää vietetään lauantaina 8.9.2007.</div>

Suomi levittää kahdesti vuodessa villieläimille tarkoitettuja syöttirokotteita kaakkoisrajalle estääkseen raivotaudin leviämisen maahan villieläinten välityksellä. Evira vastaa rokotelevityksestä. Evira myös tutkii jatkuvasti villieläimiä ja muita epäilyttävistä oireista kärsiviä eläimiä raivotaudin varalta. Suomi tekee yhteistyötä raivotaudin tutkimuksessa ja vastustamisessa EU-maiden sekä Venäjän kanssa.

Raivotautia vastustetaan rokotuksin, diagnostiikalla ja tutkimusyhteistyöllä

Rokottaminen on tärkein keino ehkäistä raivotautia. Tuotaessa Suomeen koiria, kissoja ja frettejä eläimeltä vaaditaan tuontimaasta riippuen mm. raivotautirokotus tai raivotautirokotus ja tutkimus riittävästä vasta-ainetasosta. Ohjeistus näistä tuontimääräyksistä löytyy Eviran kotisivulta osoitteesta http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet_ja_terveys/tuonti_ja_vienti/koirat__kissat_ja_fretit/.

Ilman asianmukaisia rokotuksia tuodut koirat muodostavat suurimman uhan maamme raivotautivapaudelle. Ulkomailta koiran hankkivan on pyrittävä kaikin keinoin varmistautumaan, että eläin on todella rokotettu raivotautia vastaan.

Luolakoirametsästyksessä käytettävät koirat on rokotettava raivotautia vastaan joka vuosi, muut metsästykseen käytettävät koirat ja viranomaisten palveluskoirat vähintään joka toinen vuosi. Lisäksi Evira suosittelee, että myös kotimaassa lemmikkikoirat ja -kissat rokotetaan säännöllisesti.

Raivotaudin leviäminen Suomeen villieläinten välityksellä pyritään estämään rokotuksin. Suomi levittää kaakkoisrajalle keväällä ja syksyllä 80 000 supikoirille ja ketuille tarkoitettua syöttirokotetta. Myös Venäjä rokottaa pienpetoja syöttirokottein omalla puolellaan. Poikkeuksellisesti käyttäytyvästä luonnonvaraisesta ketusta, supikoirasta, sudesta tai muusta petoeläimestä tulee ilmoittaa kunnan- tai läänineläinlääkärille.

Evira tutkii jatkuvasti villieläimiä ja muita epäilyttävistä oireista kärsiviä eläimiä raivotaudin varalta. Raivotaudin oireisto löytyy Eviran internetsivuilta osoitteesta http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet_ja_terveys/el__intaudit/rabies. Tietoa raivotaudin vastustamisesta, rokotuksista ja vasta-ainetutkimuksista löytyy Eviran kotisivuilta www.evira.fi > Eläintauti- ja elintarviketutkimus > Seurantatutkimukset > Raivotaudin seuranta ja vastustaminen. Evirassa tehdään myös raivotautiin liittyvää tieteellistä tutkimusta. Suomen ja Venäjän yhteisessä tutkimusprojektissa tyypitetään eri alueilta eristettyjä raivotautiviruksia. Lisäksi rokotusten tehoa tutkitaan pienpetojen verinäytteistä.

Euroopan unioni ja sen lähinaapurit ovat pyrkineet tiivistämään yhteistyötään raivotaudin vastustamisessa. Suomessa järjestettiin viime joulukuussa kokous, jossa käsiteltiin rabiestilannetta EU-maissa ja Venäjällä, EU:n rahoitusohjelmia, kokemuksia Suomi-Venäjä -yhteistyöstä ja eri maiden villieläinten rokotusohjelmia. Kokouksen esitykset on julkaistu äskettäin Euroopan komission kotisivulla osoitteessa http://ec.europa.eu/food/animal/diseases/eradication/rabies_eradication_meeting2006_en.htm.

Raivotauti on maailmalla yleinen

Raivotaudin vastustus on jatkuvaa, pitkäjännitteistä työtä. Siinä ovat mukana viranomaiset, tutkijat, metsästäjät ja ennen kaikkea kaikki eläinten omistajat ja eläinten kanssa matkustavat. Raivotauti on nisäkkäiden kuolemaan johtava virustauti, joka tarttuu pääasiassa sairaan koiran, lepakon tai muun eläimen puremasta. Raivotauti on zoonoosi eli tarttuu sairaan eläimen puremasta myös ihmiseen. Oireiden puhjettua tauti johtaa aina kuolemaan niin eläimillä kuin ihmisillä. Taudin itämisaika on pitkä (jopa kuusi kuukautta), ja eläin voi levittää tartuntaa jo muutamia päiviä ennen oireiden ilmaantumista.

Raivotautia on vastustettu Suomessa määrätietoisesti vuosikymmenten ajan. Vuosien 1988–1989 epidemian jälkeen Suomi sai virallisen raivotautivapauden vuonna 1991, eikä suomalaisissa eläimissä ole todettu tämän jälkeen raivotautia. Sen sijaan Virosta tuodussa hevosesta todettiin raivotauti vuonna 2003. Tavoitteena on pitää Suomi jatkossakin taudista vapaana.

Maailmalla raivotautitilanne ei ole yhtä hyvä kuin Suomessa. Raivotauti on yleistynyt viime vuosina itäisessä Euroopassa pienpedoissa ja sitä tavataan myös kotieläimissä. Se on yleinen myös monissa Aasian maissa ja Afrikassa. Amerikassa erityisesti lepakoiden raivotauti on yleinen. Matkailijan on tärkeää muistaa, että ei pidä silitellä tuntemattomia koiria ja kissoja maissa, joissa raivotautia esiintyy. Monissa Euroopan maissa taudin järjestelmällinen vastustus on kuitenkin ollut tehokasta, ja villieläinten raivotaudin väheneminen tai hävittäminen on vähentänyt myös kotieläinten tautitapauksia.

Lisätietoja:
Eläinlääkäri Miia Jakava-Viljanen, Evira, Virologian tutkimusyksikkö, puh. 02077 24587, 050 351 0308
Eläinlääkäri Liisa Kaartinen, Evira, Virologian tutkimusyksikkö, puh. 02077 24577, 040 480 7364
Eläinlääkintötarkastaja Lea Pessi, Evira, Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin yksikkö (eläinten maahantuonti), puh. 02077 24331

Eläinten tuonnin ja viennin neuvontapuhelin: 020690991 (klo 9.00-11.00), sähköposti ehytat-merkki.gifevira.fi
Maailman rabiespäivän internetsivut: http://www.worldrabiesday.org/index_en.php

Aihealueet: