Raivotautirokotteiden levitys kaakkoisrajalle alkaa

17.9.2014

<p>Elintarviketurvallisuusvirasto Evira aloittaa raivotaudin syöttirokotteiden lentolevityksen kaakkoisrajalle 22.9. Yhteensä pudotetaan 180 000 pienpedoille tarkoitettua rokotetta.&nbsp;</p>

Vuosittaisten levitysten tavoitteena on estää luonnonvaraisilla eläimillä esiintyvän metsäraivotaudin leviäminen Suomeen.

Rokotteet levitetään kaakkoisrajalle noin 40 kilometrin levyiselle vyöhykkeelle, joka ulottuu Ilomantsista Virolahdelle, sekä 20 kilometrin levyiselle vyöhykkeelle, joka kulkee etelärannikkoa pitkin itärajalta Pyhtäälle. Lentolevityksen kokonaispinta-ala on noin 10 000 neliökilometriä. Lentoja tehdään päivittäin klo 7–21 välillä noin viiden viikon aikana. Levitykset aloitetaan alueen pohjoisosista.

Jätä syötit maastossa rauhaan

Syötit pudotetaan lentokoneesta 60–70 metrin välein. Niitä ei pudoteta pihoille, asutuskeskuksiin eikä vesistöihin.

”Jos syötti on pudonnut asutuksen lähelle, sen voi siirtää suojakäsineitä käyttäen metsän reunaan tai muuhun suojaisaan paikkaan. Syötit tulee jättää maastossa rauhaan, jotta pienpedot eivät jätä niitä syömättä ihmisen hajun vuoksi. Jos syöttejä löytyy runsaasti hyvin pieneltä alueelta, asiasta on hyvä ilmoittaa Eviraan”, ohjeistaa erikoistutkija Tiina Nokireki Evirasta.

Syöttirokotteet ovat noin 5 x 4,5 x 1,5 cm:n kokoisia ja noin 30 gramman painoisia, voimakkaasti kalauutteelta haiseviaruskeita paloja. Heikennettyjä raivotautiviruksia sisältävät rokotteet ovat nesteenä foliokapselissa syöttien sisällä. Jos rokotetta saa suun, nenän tai silmien limakalvoille, tulee kohtia huuhdella heti runsaalla vedellä 15 minuutin ajan. Jos rokotetta saa avohaavoihin tai rikkinäiselle iholle, tulee haavoja pestä runsaalla vedellä ja saippualla 15 minuutin ajan ja puhdistaa ne 70 prosentin alkoholilla. Tämän jälkeen tulee ottaa yhteyttä terveyskeskukseen.

Koirat kannattaa pitää erossa rokotteista, sillä rokotekapselien syöminen on aiheuttanut joillekin koirille oksentelua tai huonovointisuutta. Mahdollisista haitoista tulee tehdä haittavaikutusilmoitus Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaan. Rokotusalueelta voi kerätä marjoja ja sieniä.

Lähetä pienpetoja seurantatutkimuksiin

Rokotusalueella ja sen läheisyydessä metsästettyjä tai muuten kuolleita kettuja, supikoiria ja muita pienpetoja on tärkeää lähettää Eviraan seurantatutkimuksiin. Evira seuraa eläinnäytteistä rokotesuojan kattavuutta ja raivotaudin mahdollista esiintymistä. Näytteet lähetetään Eviran tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikköön Ouluun. Tutkimukset ja näytteiden lähetys Matkahuollon pakettina ovat maksuttomia.

Jos luonnossa kohtaa omituisesti käyttäytyvän supikoiran, ketun tai muun petoeläimen, tulee siitä ilmoittaa heti kunnan- tai läänineläinlääkärille tai poliisille, joka toimittaa eläimen Eviraan.

Suomi on ollut raivotaudista vapaa maa vuodesta 1991 lähtien. Vuonna 2013 tutkittiin yhteensä 893 luonnonvaraista eläintä raivotaudin varalta. Näistä suurin osa oli supikoiria ja kettuja. Lisäksi tutkittiin 43 kotieläintä. Näytteistä ei todettu raivotautia.

Lue lisää:
Rabies eli eläimen raivotauti
Pienpetojen lähettäminen
Eläinlääkkeiden aiheuttamat haittavaikutukset  (Fimea)

Lisätietoja:
erikoistutkija Tiina Nokireki, p. 050 413 1687 (lentolevitykset ja raivotaudin diagnostiikka)
ylitarkastaja Tiia Tuupanen, p. 040 489 3348 (raivotaudin vastustaminen)
erikoistutkija Marja Isomursu, p. 040 512 1248 (pienpetojen tutkiminen)

 

Aihealueet: