Ravintokuiduista entistä tarkempaa tietoa

1.12.2014

<p>Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa on otettu Pohjoismaista ensimmäisenä käyttöön analyysimenetelmä, jolla saadaan esille kaikki ravintokuitumääritelmän mukaiset kuituosat. Menetelmän yleistyminen on tärkeää vertailukelpoisten ravintokuitutulosten saamiseksi. Eviran analyysihankkeen tulokset julkaistaan kansallisessa elintarvikkeiden koostumustietokannassa Finelissä vuosina 2014 ja 2015.&nbsp;</p>

Määritystulokset julkaistaan vesiliukoisuutensa ja kokonsa mukaan eroteltuina, jotta tutkimuksen, opetuksen, terveydenhuollon, riskinarvioinnin, elintarviketeollisuuden ja kansalaisten käyttöön olisi mahdollisimman täsmällistä tietoa.

Analyysimenetelmä pohjautuu ravintokuitumääritelmään, jonka on hyväksynyt kansainvälinen elintarvikealan standardeja, käytäntöjä ja ohjekokoelmia laativa Codex Alimentarius -neuvosto.

Eviran uuden ravintokuitumenetelmän käyttöönotto on herättänyt runsaasti mielenkiintoa muissa Pohjoismaissa. Muualla Euroopassa menetelmää käytetään jo useissa laboratorioissa.

Uudella menetelmällä pienetkin ravintokuidut esille

Ravintokuidut ovat pitkiä tai lyhyitä. Ne eivät pilkkoudu ohutsuolessa ihmiskehoon imeytyvään muotoon. Ravintokuitua ovat muun muassa kasvien selluloosa sekä muut ihmisen ruoansulatuselimistössä imeytymättömät kasvien osat.

Veteen liukenematon ja vesiliukoinen pitkäketjuinen ravintokuitu määritetään punnitsemalla. Yhdisteiden tunnistamiseen, erottamiseen ja määrälliseen analyysiin käytettävällä kromatografialla saadaan esille lyhytketjuiset ravintokuidut.

”Lyhytketjuisia, erittäin pienikokoisia ravintokuituja sanotaan oligosakkarideiksi, joita on esimerkiksi rukiissa. Tarkemmalla analyysilla rukiin kokonaisravintokuitupitoisuus onkin osoittautunut aikaisempaa suuremmaksi”, sanoo erikoistutkija, ETT Helena Pastell kemian ja toksikologian tutkimusyksiköstä.

Ravintokuidussa terveyttä edistäviä vaikutuksia

Ravintokuiduissa on tutkitusti terveellisiä vaikutuksia. Veteen liukenemattomat kuidut, kuten selluloosa, parantavat vatsan toimintaa lisäämällä ulostemassaa ja nopeuttamalla sen kulkua elimistössä. Vesiliukoiset kuidut alentavat muun muassa veren seerumin kolesterolipitoisuuksia sekä hidastavat verensokerin nousua. Hitaasti paksusuolessa pilkkoutuvat kuidut suojaavat suolistosyöviltä.

”Erityisesti oligosakkaridit lisäävät paksusuolessa hyödyllisten maitohappobakteerien kasvua. On hyvä myös muistaa, että tuotetta saa sanoa runsaskuituiseksi, jos se sisältää vähintään kuusi grammaa kuitua sadassa grammassa elintarviketta”, sanoo Pastell.

Useiden tutkimustulosten perusteella suomalaisten pitäisi lisätä ravintokuitumäärää ruokavaliossaan. Ravintokuidun saantisuositus on naisille 25 grammaa ja miehille 35 grammaa vuorokaudessa.

Eviran ravintokuitujen tutkimusprojekti liittyy maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaan hankkeeseen, jossa kansallisesti päätetään, mitä elintarvikkeita ja ravintoaineita Fineliin päivitetään.

Lue lisää
Codex Alimentarius (englanniksi)
Fineli   
Finravinto 2012
maa- ja metsätalousministeriön tiedote Finelin päivityksestä.  

Lisätietoja:
erikoistutkija, ETT Helena Pastell, p. 050 375 0968

 

Aihealueet: