Ruokamyrkytysepidemiat lisääntyivät edelleen vuonna 2005

17.11.2006

<div>Kansalliseen ruokamyrkytysrekisteriin kirjattiin vuonna 2005 yhteensä 55 ruoka- tai vesivälitteistä epidemiaa, joissa sairastui noin 2000 ihmistä. Epidemioista suurin osa (91 %) oli elintarvikevälitteisiä. Talousvesi aiheutti yhteensä viisi (9 %) epidemiaa. Ruokamyrkytysepidemiat vähenivät vuosina 2000 – 2003, mutta määrä lisääntyi vuonna 2004. Vuonna 2005 epidemioita todettiin edelleen 15 % enemmän kuin vuonna 2004. Yleisin elintarvike- ja vesivälitteisten ruokamyrkytysten aiheuttaja oli norovirus. Ruokamyrkytysepidemioiden lisääntyminen osoittaa jatkuvan hygieniakoulutuksen tarvetta.</div>

Norovirus oli edelleen yleisin elintarvikevälitteisten ruokamyrkytysten aiheuttaja myös vuonna 2005, jolloin se aiheutti 16 (32 %) epidemiaa. Noroviruksella saastunut raaka-aine oli syynä kahteen epidemiaan. Toisessa sairastumisen aiheuttivat viruksen saastuttamat ranskalaiset osterit, toisessa todennäköisesti ulkomaiset pakastevadelmat. Yleisin syy elintarvikevälitteisiin norovirusepidemioihin oli kuitenkin puutteellinen käsihygienia ja infektoituneen henkilön osallistuminen ruuanvalmistukseen. Yli puolessa epidemioista ruokaa valmistavalla henkilöllä oli itsellään vatsataudin oireita.

Salmonella oli toiseksi yleisin epidemioiden aiheuttaja; se oli syynä kolmeen epidemiaan. Harvinainen antibiooteille vastustuskykyinen S. Typhimurium FT 104B – bakteeri aiheutti laajan hiirilavantautiepidemian Etelä- ja Länsi Suomessa toukokuussa. Epidemian aiheuttajaksi varmistui espanjalainen jäävuorisalaatti. S. Typhimurium aiheutti myös toisen hiirilavantautiepidemian kotona valmistettujen juhlaruokien välityksellä. Kahdella ruokia valmistaneella henkilöllä todettiin oireeton salmonellatartunta. Kiinalaisessa ravintolassa ruokailleet kuusi henkilöä sairastuivat S. Enteritidiksen aiheuttamaan infektioon. Välittäjäelintarvike jäi tuntemattomaksi, mutta ravintolassa todettiin huomattavia hygieenisiä puutteita.

Merkittävin epidemioiden syntyyn vaikuttava tekijä oli ruuanvalmistuksen tai –säilytyksen liittyvä lämpötilavirhe, norovirus- ja salmonellaepidemioissa kuitenkin tartunnan saaneen keittiötyöntekijän osallistuminen ruuanvalmistukseen. Riittävällä käsihygienialla ja oikealla raaka-aineiden sekä valmiiden ruokien käsittelyllä olisi voitu estää yli puolet elintarvikevälitteisistä epidemioista.

Kampylobakteeri oli vesivälitteisissä epidemioissa merkittävin aiheuttajamikrobi. Se aiheutti kaksi suurta vesiepidemiaa, joissa sairastui useita satoja henkilöitä. Toisessa näistä epidemioista syynä oli verkostoveden saastuminen huoltotöiden yhteydessä ja toisessa, harvinainen verkostoveden saastuminen vesitorniin joutuneiden oravien välityksellä. Muut kolme vesiepidemiaa olivat kooltaan edellisiä pienempiä,  ja niiden aiheuttaja jäi tuntemattomaksi. Yleensä ongelmia oli osoitettavissa verkostoveden hygieniassa.

Tiedot ilmenevät Elintarviketurvallisuusviraston tuoreesta julkaisusta 2/2006, Ruokamyrkytykset Suomessa vuonna 2005. Julkaisu on syntynyt Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sekä Kansanterveyslaitoksen yhteistyönä ja sen tekijöinä ovat Niskanen T., Johansson T., Kuusi M., Raahenmaa M., Siitonen A. ja Tuominen P. Julkaisu on luettavissa osoitteesta: http://www.palvelu.fi/evi/files/55_519_469.pdf

 

Lisätietoja: Elintarvikevälitteiset epidemiat:

Ylitarkastaja Taina Niskanen, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, puh. 02077 24318, 050 386 8421

Epidemiologi Markku Kuusi, Kansanterveyslaitos, puh. (09) 4744 8935

Mikrobiologi Tuula Johansson, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira puh. 02077 24472

Tutkimusprofessori Anja Siitonen, Kansanterveyslaitos, puh. (09) 4744 8245

Talousvesivälitteiset epidemiat:

Tutkija Ilkka Miettinen, Kansanterveyslaitos, puh. (017) 201 371, 040 5725600.

Aihealueet: