Ruskea koirapunkki on hankalasti huoneistoista hävitettävä koiran loinen

2.10.2007

<div>Koirien mukana ympäri maailmaa, myös Suomeen levinnyt ruskea koirapunkki (Rhipicephalus sanguineus) on lähtöisin Pohjois-Afrikasta. Luontaisilla esiintymisalueillaan ruskea koirapunkki on useiden villien ja kesyjen nisäkkäiden loinen. Kaupunkiolosuhteissa se on ennen kaikkea koirien vaivana. Suomessa normaalin puutiaiskauden ulkopuolella koirassa tavatut punkit ovat todennäköisesti ruskeita koirapunkkeja.</div>

Ruskea koirapunkki muistuttaa tavallista puutiaista (Ixodes ricinus). Ruskean koirapunkin voi erottaa punaruskeasta väristä ja kylkien silmäkuvioista. Lisäksi sillä on pidemmät jalat kuin tavallisella puutiaisella, jolloin se liikkuu myös nopeammin.

Suomeen ruskea koirapunkki saapui 1970-luvulla ja on nykyään levinnyt ympäri maata. Suomen olosuhteissa se menestyy vain sisätiloissa. Asuntojen kuivassa ja lämpimässä huoneilmassa ruskea koirapunkki säilyy aktiivisena ympäri vuoden. Kaikissa kehitysmuodoissaan eli toukkana, nymfinä ja aikuisena punkki tarvitsee nisäkkään verta, jota se imee tavallisimmin koirasta. Väliajat punkit piileskelevät asuntojen listojen takana, huonekaluissa ja seinien raoissa. Aikuinen punkki voi elää huoneistossa jopa 18 kuukautta ilman verta. Veren imemisen jälkeen naaras munii huoneistoon ja kuolee.

Ruskea koirapunkki ei yleensä tartu suoraan koirasta toiseen, vaan koira saa tartunnan oleskellessaan tiloissa, joissa punkit viettävät väliaikoja. Toukkana ja nymfinä punkki kiinnittyy etenkin koiran korviin ja varpaiden väleihin. Samassa koirassa voi olla punkkien eri kehitysvaiheita, ja punkkien määrä eläimessä voi olla huomattava. Ruskea koirapunkki voi kiinnittyä myös ihmiseen, erityisesti jos punkin lähellä ei ole koiria. Punkit poistetaan käyttäen punkkipihtejä.

Ruskea koirapunkkitartunta ei sinänsä aiheuta merkittäviä oireita. Se voi kuitenkin aiheuttaa paikallista ihoärsytystä. Sen terveydellinen merkitys liittyy punkin toimimiseen verisoluja infektoivien taudinaiheuttajien siirtäjänä. Näistä tunnetuimmat ovat Ehrlichia canis -rikettisiabakteeri ja Babesia canis -alkueläin. Koiran monosytääristä ehrlichioosia (E.canis) ja koiran babesioosia (Babesia ssp.) on Suomessa toistaiseksi todettu yksittäisinä ulkomailla saatuina tartuntoina. Ruskean koirapunkin ei ole osoitettu levittävän Suomessa esiintyviä punkkivälitteisiä tauteja, kuten borrelioosia.

Koirasta punkit saa hävitettyä tarkoitusta varten olevilla lääkevalmisteilla. Reseptivapaita punkkeihin tehoavia valmisteita ovat esim. Scalibor®, Exspot® ja Frontline®. Ongelmalliseksi koirapunkkitartunnan tekee huoneistossa piileskelevien punkkien hävittäminen. Punkkien hävittäminen kodista tms. on vaikeaa ja vaatii perusteellisen käsittelyn pyretriinejä sisältävillä hyönteistorjunta-aineilla, esim. Raid®, Baygon®. Käsittely voidaan joutua uusimaan 2-4 viikon välein kunnes punkit on saatu hävitettyä.


Lisätietoja:
Patologian tutkimusyksikön toimisto, Evira, puh. 020 77 24552

Aihealueet: