Sateet alentaneet kevätvehnän käyttölaatua

3.10.2007

<div>Elokuun lopun ja syyskuun sateet ovat laskeneet kevätvehnän sakolukuja. Elokuussa korjattujen näytteiden sakoluku oli keskimäärin 362 ja syyskuussa korjattujen 272. Syysvehnän valkuaispitoisuus on alhainen erityisesti Uudellamaalla. Syysrukiin laatu on ollut hyvä. Kevätrukiilla sen sijaan myöhäinen korjuu on laskenut sakolukuja.</div>

Kevätvehnä
Noin 60 prosenttia Viljasadon laatuseurantaan lähetetyistä kevätvehnänäytteistä täyttää leipäviljan laatuvaatimukset (hehtolitrapaino ≥78kg, valkuainen ≥12,5 % ja sakoluku ≥180). Sateisesta syksystä huolimatta sakoluku jää alle 180 vain viidessä prosentissa näytteitä.

Korjuuviikolla on selvä vaikutus sakolukuun. Ennen elokuun viimeistä viikkoa korjatuissa näytteissä sakoluku on keskimäärin 366 kun viimeisellä viikolla korjatuissa se on 327. Syyskuun ensimmäisellä ja toisella viikoilla korjatuissa näytteissä keskimääräinen sakoluku on vastaavasti 283 ja 248. Noin puolet näytteistä on korjattu ennen elokuun viimeistä viikkoa.

Keskimääräinen valkuaispitoisuus (13,5 %) on korkea ja vain viidesosassa näytteitä valkuainen on alle 12,5 %. Näytteissä ei myöskään ole ollut erittäin alhaisia valkuaispitoisuuksia (≤10,5 %), kuten aikaisempina vuosina. Sen sijaan hehtolitrapaino jää alle 78 kilon viidesosassa näytteitä. Vuonna 2006 osuus oli vain 5 prosenttia näytteistä.

Kevätvehnän laatu maaseutukeskuksittain
Maaseutukeskuksista Satakunnassa yli 90 prosenttia näytteistä täyttää leipävehnän laatuvaatimukset. Hämeessä ja Varsinais-Suomessa vastaavat osuudet ovat 85 ja 67 prosenttia. Korkeimmat keskimääräiset valkuaispitoisuudet ovat Satakunnassa ja Hämeessä (molemmissa 14,2 %) ja alhaisimmat Uudellamaalla (Uusimaa 13,1 %, Nyland svenska 12,9). Korkeimmat keskimääräiset sakoluvut ovat Satakunnassa (367) ja Varsinais-Suomessa (365). Varsinais-Suomen korkeaa lukua selittää osaltaan aikainen korjuu: 80 prosenttia näytteistä oli korjattu ennen elokuun viimeistä viikkoa. 

Laadun kannalta heikoin tilanne tähän mennessä analysoitujen näytteiden perusteella on Kymenlaaksossa, missä vain 30 prosenttia näytteistä täyttää leipävehnän vaatimukset. Sekä keskimääräinen hehtolitrapaino (79,3 kg) että sakoluku (222) ovat muuta maata alhaisempia. Sakolukuun vaikuttaa myöhäinen korjuuaika: kaikki analysoidut näytteet on puitu elokuun viimeisellä viikolla tai sen jälkeen. Myös näytteiden lajikevalikoima vaikuttaa Kymenlaakson tuloksiin. Suurin osa näytteistä on Tjalvea, jonka sakoluku on keskimääräistä alhaisempi. Kruunua ja Zebraa, joiden keskimääräinen sakoluku on korkea, ei ole näytteissä juuri ollenkaan.

Syysvehnä
Syysvehnänäytteistä noin neljäsosa täyttää leipävehnän laatuvaatimukset. Matala osuus selittyy alhaisella valkuaispitoisuudella (12,0 %). Sakoluku (346) ja hehtolitrapaino (81,5 kg) ovat olleet erittäin korkeita. Keskimääräinen valkuaispitoisuus on alhaisempi Uudenmaan suomen- ja ruotsinkielisen maaseutukeskusten alueella (11,6 %) kuin Varsinais-Suomessa (12,6 %). Uudellamaalla vain 10 prosenttia näytteistä täyttää laatuvaatimukset, kun Varsinais-Suomessa osuus on noin puolet.

Ruis
Ruisnäytteistä 80 prosenttia täyttää myllyrukiin laatuvaatimukset (hehtolitrapaino ≥71kg ja sakoluku ≥120). Hehtolitrapainot ovat olleet korkeita: vain kolmessa prosentissa näytteistä hehtolitrapaino on ollut alle 71 kiloa. Sakoluku on jäänyt alle 120:n 17 prosentissa näytteitä. Alle 90:n sakoluku on jäänyt 5 prosentissa näytteitä. Nämä kaikki ovat olleet kevätrukiita. Kevätrukiiden sakoluvut ovat myöhäisen korjuuajan takia syysrukiita alhaisempia. Keskimääräinen sakoluku on ollut kevätrukiilla 131 kun se on syysrukiilla 178. Myös hehtolitrapainot ovat kevätrukiilla alhaisempia (75,9 ja 77,0 kg).

 

Lisätietoja
Johtaja Mirja Kartio p. 020 77 25090
Ylitarkastaja Juha Kärkkäinen p. 020 77 25098

Päivitettyä tietoa keskimääräisistä laatutiedoista:
http://www.evira.fi/portal/fi/kasvintuotanto_ja_rehut/vilja/viljasadon_laatu/viljasadon_laatu_2007/

Aihealueet: